Kiri

Tere Edastan selgitustaotlusele täienduseks ka Soome Vabariigi Keskkonnaministeeriumi seadusakti uusehitiste energiatõhususe kohta. Analoogia faktiliste asjaolude kui ka EÜ direktiivi täitmise vajaduse osas on suur kuid kehtiv õigus ei sisalda energiakandjate kaalumistegureid. Lugupidamisega Andres Ree Coolhouse OÜ E, 2. aprill, 16:19, MKM mkm info kirjutas: > Tere > > > Lähtudes märgukirjale ja selgitustaotlusele vastamise ning kollektiivse > pöördumise esitamise seaduse § 2 lõikest 2 on Teie pöördumise puhul > tegemist selgitustaotlusega, mitte teabenõudega avaliku teabe seaduse > mõistes. Tulenevalt märgukirjale ja selgitustaotlusele vastamise ning > kollektiivse pöördumise esitamise seaduse § 6 vastame Teile esimesel > võimalusel, kuid mitte hiljem kui 30 päeva jooksul. > > Lugupidamisega > > > Marju Loonurme > Rahandusministeerium > ühisosakond > > -----Original Message----- > From: Andres Ree [mailto:[email protected]] > Sent: Monday, April 2, 2018 11:03 AM > To: MKM mkm info <[email protected]> > Subject: Teabenõue. Liginullenergia hooned. > > > Tere > > > Edastan teabenõude eesmärgiga saada täiendavat teavet liginullenergia > hoonetele kehtivate ning kehtestatavate normide kohta. > > Lugupidamisega > > > Andres Ree > Coolhouse OÜ > > SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA nMuu M uuden vvvv ro asia rakennuksen energiatehokkuudesta Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2017 1010/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 g §:n 4 momentin, 131 §:n 2 momentin ja 150 f §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kun niistä on 117 g §:n 4 momentti laissa 1151/2016, 131 §:n 2 momentti laissa 41/2014, sekä 150 f §:n 4 momentti laissa 41/2014: 1 luku Yleistä 1§ Soveltamisala Tämä asetus koskee sisäilmaston ylläpitämiseen energiaa käyttävän, katetusta seinälli- sestä rakenteesta koostuvan uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista. Asetus kos- kee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä. Asetus kos- kee kerrosalaltaan alle 50 neliömetrin kokoisen rakennuksen laajennusta vain siltä osin kuin rakennus laajennuksineen ylittää 50 neliömetriä. 2§ Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemalla lämpömäärällä sitä lämpömäärää, joka tarvitaan ilmanvaihdon ilmavirran lämmittämiseksi ulkoilman lämpötilasta huonelämpö- tilaan; 2) ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa; 3) ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteella lämmöntalteen- ottolaitteistolla talteenotettavan ja hyödynnettävän lämpömäärän suhdetta ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaan lämpömäärään vuodessa, kun lämmöntalteenottoa ei ole; 4) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholla (kW/(m3/s)) rakennuksen koko il- manvaihtojärjestelmän kaikkien puhaltimien ja niihin liittyvien taajuusmuuttajien ja mui- den tehonsäätölaitteiden yhteenlaskettua sähköverkosta ottamaa sähkötehoa jaettuna il- manvaihtojärjestelmän suunnitellun käyttöajan ulospuhallusilmavirralla tai ulkoilmavir- ralla sen mukaisesti kumpi näistä on suurempi; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/1535/EU (32015L1535); EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU (32012L0027); EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU (32010L0031); EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY (32009L0028); EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16 1  1010/2017 5) ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutuksella puhaltimien ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutusta; 6) ilmanvuotoluvulla q50 (m3/(h m2)) rakennuksen vaipan keskimääräistä vuotoilma- virtaa tunnissa 50 Pa:n paine-erolla rakennuksen kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennuksen vaipan pinta-alaa kohden; 7) jäähdytettävällä kylmällä tilalla sellaista tilaa, jossa jäähdytys- ja mahdollisen läm- mitysjärjestelmän avulla ympärivuotisesti ylläpidetään käyttötarkoituksen mukaista alle 17 celsiusastetta lämpötilaa; 8) jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksella jäähdytysenergian tuoton energianku- lutusta ja apulaitteiden sähkönkulututusta; 9) kaukolämmöllä jakeluverkon kautta asiakkaana olevalle kiinteistölle toimitettua lämpöä; 10) kylmäsillalla rakenteiden lujuus- tai liitossyistä johtuvaa rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykertoimen heikentymistä; 11) lämmitetyllä nettoalalla Anetto (m2) lämmitettyjen kerrostasoalojen summaa ker- rostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna; 12) lämmittämättömällä tilalla sellaista tilaa, jota ei ole tarkoitettu lämmityskaudella jatkuvaan oleskeluun ja jota ei suunnitella lämmitettäväksi; 13) lämmitysenergian nettotarpeella rakennuksen tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmitysenergioiden yhteenlaskettua nettotarvetta; 14) lämmitysjärjestelmän energiankulutuksella tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmityksen energiankulutusta; 15) lämmönläpäisykertoimella lämpövirran tiheyttä, joka jatkuvuustilassa läpäisee ra- kennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yk- sikön suuruinen, ja jonka tunnuksena käytetään U:ta ja yksikkönä W/(m2K); 16) lämpimällä tilalla sellaista rakennuksen tilaa, jonka huonelämpötila on +17 celsiu- sastetta tai korkeampi; 17) lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvet- ta, joka kuluu lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kylmän veden lämpötilasta lämpi- män veden lämpötilaan; 18) massiivipuurakennuksella rakennusta, jossa ulkoseinien pääasiallinen rakennus- materiaali on massiivipuurakenne, jonka keskimääräinen rakennepaksuus on vähintään 180 mm; 19) puolilämpimällä tilalla sellaista tilaa, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen ja jonka lämpötila lämmityskaudella on kes- kimäärin vähintään +5 celsiusastetta mutta alle +17 celsiusastetta; 20) rakennuksen laskennallisella ostoenergiankulutuksella rakennuksen vakioituun käyttöön perustuvaa energiankulutusta, joka lasketaan hankittavaksi rakennukseen säh- könjakeluverkosta, kaukolämpöverkosta, kaukojäähdytysverkosta tai uusiutuvan tai fos- siilisen polttoaineen sisältämänä energiana; 21) rakennuksen vaipalla niitä rakennusosia, jotka erottavat lämpimän, puolilämpi- män, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai läm- mittämättömästä tilasta; 22) rakennuksen vertailulämpöhäviöllä rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaih- don vertailuarvoilla laskettua laskennallista lämpöhäviötä; 23) siirtokelpoisella rakennuksella väliaikaiseen käyttöön tarkoitettua, liikuteltavaa rakennusta; 24) suunnitteluratkaisulla rakennuksen toteutettavaksi aiottua suunnitelmaa; 25) uusiutuvalla polttoaineella puuta ja puupohjaista sekä muuta biopolttoainetta, ei kuitenkaan turvetta; 26) tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla järjestelmää, jolla ilmavirtoja voidaan ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti; 2  1010/2017 27) ympäristössä olevasta energiasta otetulla energialla rakennukseen kuuluvalla lait- teistolla paikan päällä tai rakennuksen lähellä auringosta, tuulesta, maasta, ilmasta tai ve- destä tuotettua lämpö- tai sähköenergiaa. 3§ Rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukai- sesti huolehdittava uuden rakennuksen suunnittelusta siten, että se käyttötarkoituksensa mukaisesti on: 1) energiatehokkuudeltaan joko laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun (E- luvun) tai rakenteellisen energiatehokkuuden mukainen; 2) on rakennuksen lämpöhäviöltään vähäiselle energiantarpeelle edellytykset luova; 3) on energiatehokas laskennalliselta kesäajan huonelämpötilaltaan, energiankäytön mittaamiseltaan, lämmön ja sähkön tehon tarpeeltaan sekä käytettäessä koneellista ilman- vaihtojärjestelmää myös ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholtaan. 2 luku Energiatehokkuus 4§ Laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun vaatimustasot käyttötarkoitusluokittain Laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku), jonka yksikkönä käytetään kWhE/(m2 a), on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen laskennallinen os- toenergiankulutus rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa. Rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaisesti laskettu E-luku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Käyttötarkoitusluokka E-luvun raja-arvo kWhE/(m2 a) Luokka 1) Pienet asuinrakennukset: a) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on 50–150 m2 200–0,6 Anetto b) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 150 m2 kuitenkin enintään 600 m2 116–0,04 Anetto c) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 600 m2 92 d) Rivitalo ja asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia enintään kahdessa kerroksessa 105 Luokka 2) Asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia vähintään kolmessa kerroksessa 90 Luokka 3) Toimistorakennus, terveyskeskus 100 Luokka 4) Liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus lukuun ottamatta päivittäistavarakaupan alle 2000 m2 yksikköä, myymälähalli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria, näyttelyhalli 135 Luokka 5) Majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo, vanhainkoti, hoitolaitos 160 Luokka 6) Opetusrakennus ja päiväkoti 100 3  1010/2017 Luokka 7) Liikuntahalli lukuun ottamatta uimahallia ja jäähallia 100 Luokka 8) Sairaala 320 Luokka 9) Muu rakennus, varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli, jäähalli, päivittäistavarakaupan alle 2000 m2 yksikkö, siirtokelpoinen rakennus ei raja-arvoa Käyttötarkoitusluokan 6 rakennuksessa, jonka lämmitetty nettoala on enintään 1 000 ne- liömetriä, voidaan edellä 1 momentissa esitetty E-luvun raja-arvo ylittää 5 kWhE/(m2 a). Massiivipuurakennuksessa voidaan edellä 1 ja 2 momentissa esitetyt E-luvun raja-arvot ylittää käyttötarkoitusluokan 1a rakennuksessa 20 prosentilla, 1b–c rakennuksessa 15 pro- sentilla ja muussa käyttötarkoitusluokan 1d–8 rakennuksessa 10 prosentilla. Käyttötarkoitusluokan 1d rakennuksessa voidaan 1 ja 3 momentissa esitetty E-luvun raja-arvo ylittää 5 kWhE/(m2 a), kun rakennus on kytketty lämmitysjärjestelmään, jossa lämpö johdetaan rakennuksen ulkopuolisilla lämpöputkilla yhteisestä lämmönsiirtimestä tai lämmöntuottolaitteesta kolmeen tai useampaan rakennukseen. Käyttötarkoitusluokan 9 mukaisen rakennuksen E-luku on laskettava. Laskennassa on käytettävä suunnitteluarvoja. E-luvulle asetettua raja-arvo ei sovelleta: 1) asunnon rakentamiseen asuinkerrostalon ullakolle; 2) käyttötarkoitusluokan 1 mukaisen rakennuksen laajennukseen eikä kerrosalaan las- kettavan tilan lisäämiseen; 3) sellaiseen muun käyttötarkoitusluokan mukaisen rakennuksen laajennukseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, missä ilmanvaihdon tai lämmityksen järjestämi- sessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmää; 4) loma-asumiseen suunniteltavaan pientaloon. 5§ Eri käyttötarkoitusluokkiin kuuluvat rakennuksen osat Rakennuksen eri käyttötarkoitusluokkiin kuuluviin osiin on sovellettava kunkin osan mukaisia E-luvun raja-arvoja. Jos rakennuksen osan lämmitetty nettoala on alle 10 pro- senttia koko rakennuksen lämmitetystä nettoalasta tai rakennuksen osan lämmitetty netto- ala on alle 50 neliömetriä, rakennuksen osa voidaan laskea pinta-alaltaan suurimpaan käyttötarkoitusluokkaan kuuluvaksi. 6§ Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus Vakioituun käyttöön perustuva rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koos- tuu lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiamuodoittain eritellystä energiankulutuksesta, josta on vähennetty rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä olevasta energiasta otettu energia siltä osin, kuin se on käytetty rakennuksessa siinä tapahtuvan vakioituun käyttöön perustuvan energiankulutuksen kattamiseen. Rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristössä olevasta energiasta otetun energian hyödyntäminen on laskettava kuukausittain tai sitä lyhyempinä ajanjaksoina. 4  1010/2017 7§ E-luvun laskeminen E-luku on laskettava energiamuodoittain eritellystä rakennuksen laskennallisesta os- toenergiankulutuksesta energiamuotojen kertoimia käyttäen kaavalla: f kaukolämpö Qkaukolämpö ! f kaukojäähd ytys Qkaukojäähd ytys ! # f polttoaine ,i Q polttoaine ,i ! f sähköW sähkö E∀ i Anetto jossa: E on energiatehokkuuden vertailuluku, kWhE/(m2 a); Qkaukolämpö on kaukolämmön kulutus vuodessa, kWh/a; Qkaukojäähdytys on kaukojäähdytyksen kulutus vuodessa, kWh/a; Qpolttoaine,i on polttoaineen i sisältämän energian kulutus vuodessa, kWh/a; Wsähkö on sähkön kulutus vuodessa, missä on otettu huomioon vähennykset rakennuk- seen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti hyödynnettävästä energiasta otetusta energiasta siltä osin, kuin se on käytetty rakennuksessa siinä tapahtuvan vakioituun käyt- töön perustuvan energiankulutuksen kattamiseen, kWh/a; fkaukolämpö on kaukolämmön energiamuodon kerroin; fkaukojäähdytys on kaukojäähdytyksen energiamuodon kerroin; fpolttoaine,i on polttoaineen i energiamuodon kerroin; fsähkö on sähkön energiamuodon kerroin; Anetto on rakennuksen lämmitetty nettoala, m². Energiamuotojen kertoimien lukuarvoina käytetään maankäyttö- ja rakennuslain nojal- la säädettyjä lukuarvoja. 8§ Vaatimukset laskentamenetelmälle Laskenta on tehtävä laskentamenetelmällä, joka ottaa huomioon vähintään seuraavat te- kijät: a) rakennusosien ja niiden liitosten lämpöominaisuudet, rakennuksen ilmanpitävyys, ilmanvaihdon ilmavirta; b) sisäilman lämpötila; c) lämpimän käyttöveden tarve; d) ilmanvaihdon lämmöntalteenotto; e) lämpökuormat henkilöistä, valaistuksesta, sähkölaitteista, lämpimästä käyttövedestä ja auringosta; f) tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmän lämpö- ja sähköenergian tarve; g) käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpö- ja sähköenergian tarve; h) ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiantarve; i) kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähköenergiantarve. Ja silloin, kun rakennukseen suunnitellaan aurinkokeräin, aurinkopaneeli tai jäteveden lämmöntalteenotto: j) aurinkokeräimen lämmöntuotto ja sen hyödyntäminen rakennuksessa; k) aurinkopaneelin sähköntuotto ja sen hyödyntäminen rakennuksessa; l) jäteveden lämmöntalteenotto ja sen hyödyntäminen rakennuksessa. Rakennuksen laskennallinen ostoenergiakulutus voidaan laskea kuukausitason lasken- tamenetelmällä rakennukselle, jonka sisäilman lämpötilan hallinta ei edellytä jäähdytystä tai jäähdytystä edellytetään vain tiloissa, joiden lämmitetty nettoala on alle 10 prosenttia 5  1010/2017 rakennuksen lämmitetystä nettoalasta tai joiden lämmitetty nettoala on alle 50 neliömet- riä. Jos rakennuksen sisäilman lämpötilan hallinta edellyttää jäähdytystä, rakennuksen las- kennallinen ostoenergiankulutus on laskettava laskentamenetelmällä, joka 1 momentissa mainittujen tekijöiden lisäksi ottaa huomioon jäähdytysjärjestelmän lämpö- ja sähköener- giantarpeen ja jonka lämmönsiirron laskenta ottaa huomioon rakenteiden lämmönvara- usominaisuuden ajasta riippuvaisena enintään tunnin aika-askeleella (dynaaminen lasken- tamenetelmä). 9§ Säätiedot E-luku on laskettava liitteen 1 säävyöhykkeen I säätietojen mukaisesti. 10 § Ulkoilmavirrat ja huonelämpötilat E-luku on laskettava käyttäen seuraavia käyttöajan ulkoilmavirtoja sekä huonelämpöti- lan lämmitys- ja jäähdytysrajan lämpötiloja: Käyttötarkoitusluokka Ulkoilmavirta Lämmitysraja Jäähdytysraja dm3/(s m2) °C °C Luokka 1) 0,4 21 27 Luokka 2) 0,5 21 27 Luokka 3) 2 21 25 Luokka 4) 2 18 25 Luokka 5) 2 21 25 Luokka 6) 3 21 25 Luokka 7) 2 18 25 Luokka 8) 4 22 25 Poistoilmavirrat on laskettava ulkoilmavirtaa vastaavilla arvoilla. Muun kuin käyttötarkoitusluokan 1 ja 2 rakennuksen ilmanvaihdon ulkoilmavirtana on käytettävä laskennassa käyttöajan ulkopuolella vähintään 0,15 dm3/s neliömetrille. Käyttötarkoitusluokan 2 rakennuksessa, jossa asukkaalla on mahdollisuus ohjata tulo- ja poistoilmavirtoja siten, että niitä voidaan huoneistokohtaisesti tehostaa vähintään 30 prosenttia ja pienentää vähintään 40 prosenttia suunnitellun käyttöajan ilmavirroista, ra- kennuksen ulkoilmavirtana voidaan käyttää 0,4 dm3/s neliömetrille. Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla varustetussa rakennuksen tilassa, mitä ohjataan läs- näoloon tai olosuhdemittaukseen perustuvalla rakennusautomaatiojärjestelmällä, voidaan käyttää 20 prosenttia pienempää ulkoilmavirran arvoa tai ilmanvaihtosuunnitelmaan pe- rustuen määrittää tarpeenmukaisen ilmanvaihdon suhteellinen vaikutus 1 momentissa esi- tettyyn ulkoilmavirran arvoon. Ilmanvaihtosuunnitelmaan perustuvassa tarkastelussa voi- daan tilan ilmanvaihtoa laskennassa pienentää kuitenkin enintään arvoon 0,35 dm3/s ne- liömetrille rakennuksen käyttöaikana. Koko rakennuksen ulkoilmavirran arvoa voidaan laskennallisesti pienentää tarpeenmukaisen ilmanvaihdon vaikutusta vastaavalla osuudel- la ottaen huomioon tarpeenmukaisen ilmanvaihdon kattaman rakennuksen osan suhde koko rakennuksen pinta-alaan. 6  1010/2017 11 § Rakennuksen vakioitu käyttö E-luvun laskennassa käytettävä rakennuksen vuorokautinen ja viikoittainen käyttöaika, keskimääräinen valaistuksen, kuluttajalaitteiden ja ihmisten läsnäolon käyttöaste raken- nuksen käyttöajan aikana sekä sisäiset lämpökuormat lämmitettyä nettoalaa kohti ovat seuraavat: Käyttötarkoi- Kellonaika Käyttöaika Käyttöaste Sisäinen lämpökuorma tusluokka lämmitettyä nettoalaa kohti Vuorokauti- Viikoittai- - Valaistus Kulut- Ihmiset nen nen W/m2 taja- W/m2 h/24h d/7d laitteet W/m2 Luokka 1) 00:00-24:00 24 7 valaistus 6 3 2 0,1 muut 0,6 Luokka 2 00:00-24:00 24 7 valaistus 9 4 3 0,1 muut 0,6 Luokka 3) 07:00-18:00 11 5 0,65 10 12 5 Luokka 4) 08:00-21:00 13 6 1 19 1 2 Luokka 5) 00:00-24:00 24 7 0,3 11 4 4 Luokka 6) 08:00-16:00 8 5 0,6 14 8 14 Luokka 7) 08:00-22:00 14 7 0,5 10 0 5 Luokka 8) 00:00-24:00 24 7 0,6 7 9 8 Valaistuksen, kuluttajalaitteiden ja ihmisten aiheuttama vuotuinen lämpökuorma Q (kWh/m2) on laskettava kaavalla: W W 8760 Q kP d w 24 7 1000 jossa: k on keskimääräinen valaistuksen ja kuluttajalaitteiden käyttöaste sekä ihmisten läsnä- olo rakennuksen käyttöajan aikana; P on lämpökuorma W/m2; d on rakennuksen käyttötuntien lukumäärä vuorokaudessa h; w on rakennuksen käyttöpäivien lukumäärä viikossa d. Valaistuksen, kuluttajalaitteiden ja ihmisten aiheuttama kuukausittainen lämpökuorma on määritettävä vuotuisesta lämpökuormasta kuukauden päivien lukumäärän perusteella. Edellä 1 momentissa säädetyn sijasta valaistuksen lämpökuorman arvona voidaan käyt- tää valaistussuunnitelman mukaista arvoa, jos valaistussuunnitelmasta voidaan lämpö- kuorma määrittää tilatyyppikohtaisesti valaistuksen tehotiheyden ja valaistuksen ohjauk- sen perusteella. Rakennuksen keskimääräinen valaistuksen lämpökuorma lasketaan tila- tyyppien pinta-aloilla painotettuna keskiarvona. Ilmanvaihtojärjestelmän käyntiaika on laskettava siten, että 1 momentin mukaiseen käyttöaikaan lisätään tunti ennen käyttöajan alkua ja tunti käyttöajan päättymisen jälkeen. Lisäystä ei tehdä jatkuvasti käytettäviin rakennuksiin. 7  1010/2017 12 § Lämpimän käyttöveden vakioitu käyttö Lämpimän käyttöveden vakioidun käytön lämmitysenergian nettotarpeena on käytettä- vä seuraavia käyttötarkoitusluokittaisia lämmitysenergian nettotarpeita rakennuksen läm- mitettyä nettoalaa kohden: Käyttötarkoitusluokka Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve vuodessa kWh/(m2 a) Luokka 1) 35 Luokka 2) 35 Luokka 3) 6 Luokka 4) 4 Luokka 5) 40 Luokka 6) 11 Luokka 7) 20 Luokka 8) 30 Luokassa 1 on lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve kuitenkin enintään 4 200 kWh vuodessa asuntoa kohden. Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeena voi laskennassa käyttää 15 prosenttia edellä mainittuja pienempiä arvoja, jos rakennuksen käyttövesiverkosto varus- tetaan vakiopaineventtiilillä tai muulla vastaavalla painetasoa säätävällä tekniikalla. 13 § Laskentavyöhykkeet Yhden käyttötarkoituksen rakennuksen E-luvun laskennassa voidaan koko rakennus laskea yhtenä laskentavyöhykkeenä. Useita eri käyttötarkoituksia sisältävän rakennuksen E-luvun laskennassa rakennus on jaettava käyttötarkoitusta ja käyttöaikoja vastaaviin las- kentavyöhykkeisiin. 14 § Erikoistilat ja eräät tekniset järjestelmät Rakennuksessa olevan ravintolan, ammattikeittiön, ruokalan, kahvilan, laboratorion tai muuna erikoistilan E-luvun laskenta on tehtävä näiden osalta rakennuksen tai rakennuksen osan käyttötarkoitusta vastaavilla lähtöarvoilla. E-luvun laskennassa ei oteta huomioon tässä asetuksessa erittelemättömiä teknisiä jär- jestelmiä. 15 § Lämmitysenergian nettotarve Rakennuksen tilojen lämmitysenergian nettotarve on laskettava johtumislämpöhäviöis- tä, vuotoilman lämpöhäviöistä, korvausilman ja tuloilman lämpenemisestä tilassa huon- elämpötilaan, joista on vähennettävä auringon ja sisäisten lämpökuormien vaikutus. Ra- kennukseen tulevan aurinkoenergian laskennassa on otettava huomioon rakennuksessa olevat auringonsuojausratkaisut. 8  1010/2017 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve on laskettava ilman lämmittämisestä läm- möntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa. Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve on laskettava 12 §:n mukaan. 16 § Lämpöhäviön huomioon ottaminen E-luvun laskennassa E-lukua laskettaessa rakennuksen vaipan lämpöhäviö on laskettava rakennuksen vaipan sisämitoilla. Laskennassa on otettava huomioon rakenteiden ja niiden liitosten kylmäsil- lat. Rakennuksen vaipan yksittäisiä kylmäsiltoja ei oteta huomioon. Lämpöhäviön laskennassa on otettava huomioon maaperän ja ryömintätilan vaikutus lämpöhäviöön. 17 § Vuotoilmavirran huomioon ottaminen E-luvun laskennassa E-lukua laskettaessa on käytettävä rakennuksen vaipan ilmanvuotolukuna suunnittelu- arvoa, jos ilmanpitävyys osoitetaan teollisen talonrakennuksen laadunvarmistusmenette- lyllä tai tullaan osoittamaan mittaamalla. Muutoin laskennassa on käytettävä rakennuksen vaipan ilmanvuotolukuna arvoa 4 m3/(h m2). Vuotoilmavirta qv,vuotoilma on laskettava kaavalla: q50 q v ,vuotoilma Avaippa 3600 ˜ x jossa: qv,vuotoilma on vuotoilmavirta, m³/s; q50 on rakennusvaipan ilmanvuotoluku, m3/(h·m2); Avaippa on rakennusvaipan pinta-ala, m2; x on kerroin, joka on yksikerroksisille rakennuksille 35, kaksikerroksisille 24, kolmi- ja nelikerroksisille 20 ja näitä korkeammille rakennuksille 15; 3600 on kerroin, joka muuttaa ilmavirran yksiköstä m3/h yksikköön m3/s. 18 § Lämmitysjärjestelmän energiankäyttö Rakennuksen lämmitysjärjestelmän energiankäyttöön kuuluvat tilojen lämmityksen, il- manvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen energiankäyttö. Lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon lämmönjaon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, lämmön luovutuksen häviöt, lämmitysenergian tuoton häviöt ja muunnokset, lämpimän käyttöveden siirron ja kiertojohdon häviöt raken- nuksen sisä- ja ulkopuolella, varastoinnin häviöt sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus. Jos rakennus on kytketty lämmitysjärjestelmään, jossa lämpö johdetaan rakennuksen ulkopuolisilla lämpöputkilla yhteisestä lämmönsiirtimestä tai lämmöntuottolaitteesta use- ampaan rakennukseen, on kyseisten lämpöputkien lämpöhäviö jaettava rakennusten kes- ken pinta-alojen suhteessa. Jos käyttötarkoitusluokan 2 mukaisen rakennuksen asuinhuoneissa on vesikiertoinen lämmitys ja märkätiloissa sähköinen lattialämmitys, asuinhuoneiston tilojen lämmityse- nergian nettotarpeesta voidaan laskea kohdistuvan 35 prosenttia märkätilojen lattialämmi- tykselle ja 65 prosenttia asuinhuoneiden lämmitysjärjestelmälle ellei märkätilojen sähköi- sen lattialämmityksen osuutta tilojen nettotarpeesta lasketa tarkemmin dynaamisella las- 9  1010/2017 kentatyökalulla ottaen huomioon suunnitellut ilmavirrat ja tilojen väliset siirtoilmavir- taukset. Märkätilojen sisälämpötilana on käytettävä 22 celsiusastetta. Märkätilojen säh- köisen lattialämmityksen osuus asuinhuoneiston tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta on kuitenkin enintään suunnitelmassa esitetyn sähköisen lattialämmityksen asennustehon ja 8760 tunnin käyttöajan perusteella laskettu osuus. Jos lämpimän käyttöveden kiertojohto sijaitsee rakennuksen vaipan eristeen ulkopuo- lella, ei lämpimän käyttöveden kierron lasketusta lämpöhäviöstä aiheudu rakennuksen ti- loihin lämpökuormaa. Jos kiertojohto sijaitsee rakennuksen vaipan eristeessä, on raken- nuksen tilojen lämpökuormaan lisättävä 25 prosenttia lämpimän käyttöveden kierron las- ketusta lämpöhäviöstä. Jos kiertojohto sijaitsee rakennuksen vaipan sisäpuolella, on ra- kennuksen tilojen lämpökuormaan lisättävä 50 prosenttia lämpimän käyttöveden kierron lasketusta lämpöhäviöstä. Jos lämpimän käyttöveden varaaja sijaitsee rakennuksen vaipan sisäpuolella, on rakennuksen tilojen lämpökuormaan lisättävä 50 prosenttia varaajan las- ketusta lämpöhäviöstä. Lämmitysjärjestelmän mahdollisista lämpötilarajoituksista ja osatehomitoituksesta johtuva lisälämmitysenergia on laskettava mukaan lämmitysjärjestelmän energiankäyt- töön. 19 § Tulisija ja ilmalämpöpumppu Varaavan tulisijan asuinhuoneistoon tuottamaksi lämmitysenergiaksi voidaan laskea enintään 3 000 kilowattituntia vuodessa tulisijaa kohden. Ilma-ilmalämpöpumpun asuinhuoneistoon tuottamaksi lämmitysenergiaksi voidaan laskea enintään 3 000 kilowattituntia vuodessa laitetta kohden, ellei laitteen toimintaa ra- kennuksessa lasketa tarkemmin dynaamisella laskentamenetelmällä huomioon ottaen tilo- jen väliset ilmavirtaukset ja lämpötilaerot. 20 § Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat ja käyntiajat on laskettava 10 ja 11 §:n mukaisesti. Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus on lasket- tava ilmavirtojen, ominaissähkötehojen ja käyntiaikojen avulla kaikille rakennuksessa oleville ilmanvaihtokoneille ja huippuimureille. 21 § Jäähdytysjärjestelmä Rakennuksen jäähdytysjärjestelmän energiankulutusta laskettaessa on otettava huo- mioon jäähdytysenergian tuoton energiankulutus ja apulaitteiden sähköenergiankulutus siltä osin kuin sisälämpötilan hallinta edellyttää järjestelmien käyttöä. 22 § Valaistuksen ja kuluttajalaitteiden sähkönkäyttö Rakennuksessa käytettävän valaistuksen ja kuluttajalaitteiden vuotuinen sähköenergian kulutus on laskettava 11 §:n mukaisesti niiden lämpökuormasta. Valaistuksen ja kulutta- jalaitteiden sähköenergian kulutus on samansuuruinen kuin niiden lämpökuorma. 10  1010/2017 3 luku Rakennuksen lämpöhäviö 23 § Rakennuksen lämpöhäviön määrittäminen Rakennuksen lämpöhäviö on rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteen- laskettu lämpöhäviö. Rakennuksen lämpöhäviö voi olla enintään yhtä suuri kuin vertailu- arvoilla rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö. Rakennuksen lämpöhäviölle asetet- tu vaatimus koskee erikseen rakennuksen lämpimiä ja puolilämpimiä tiloja. Sellaista rakennuksen laajennusta tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, missä il- manvaihdon ja lämmityksen järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmää, koskevat rakennuksen lämpöhäviön osalta vain rakennuksen vai- pan lämpöhäviölle asetetut vaatimukset. Loma-asumiseen suunniteltavaa pientaloa, joka on tarkoitettu käytettäväksi vuodessa vähintään neljä kuukautta, koskevat rakennuksen lämpöhäviön osalta vain rakennuksen vaipan lämpöhäviölle asetetut vaatimukset. Raken- nuksen lämpöhäviötä koskeva vaatimus ei koske ennen heinäkuun 1 päivää 2012 valmis- tetuista osista koottua siirtokelpoista rakennusta, jota käytetään edelleen samaan käyttö- tarkoitukseen. 24 § Rakennuksen vaipan lämpöhäviö Rakennuksen vaipan lämpöhäviö on laskettava eri rakennusosien pinta-alojen ja läm- mönläpäisykertoimien perusteella kaavalla: ¦H joht ¦ (U ulkoseinä Aulkoseinä )  ¦ (U yläpohja Ayläpohja )  ¦ (U alapohja Aalapohja )  ¦ (U ikkuna Aikkuna )  ¦ (U ovi Aovi ) jossa: ∑Hjoht on rakennuksen vaipan lämpöhäviö, W/K; Uon rakennusosan lämmönläpäisykerroin, W/(m²K); Aon rakennusosan pinta-ala, m². Lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailu- arvo on laskettava käyttämällä rakennusosien lämmönläpäisykertoimina seuraavia vertai- luarvoja: a) seinä 0,17 W/(m2 K); b) massiivipuuseinä, jonka keskimääräinen paksuus on vähintään 180 mm 0,40 W/(m2 K); c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 W/(m2 K); d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17 W/(m2 K); e) maata vasten oleva rakennusosa 0,16 W/(m2 K); f) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,0 W/(m2 K). Siirtokelpoisen rakennuksen sekä puolilämpimän tilan rakennuksen vaipan lämpöhä- viön vertailuarvo on laskettava käyttämällä rakennusosien lämmönläpäisykertoimina seu- raavia vertailuarvoja: a) seinä 0,26 W/(m2 K); b) massiivipuuseinä, jonka rakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm 0,60 W/(m2 K); 11  1010/2017 c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,14 W/(m2 K); d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,26 W/(m2 K); e) maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/(m2 K); f) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,4 W/(m2 K). Loma-asumiseen suunniteltavan pientalon, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähintään neljä kuukautta vuodessa, rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo on laskettava käyttämällä rakennusosien lämmönläpäisykertoimina seuraavia vertailuarvoja: a) seinä 0,24 W/(m2 K); b) massiivipuuseinä, jonka rakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 130 mm 0,80 W/(m2 K); c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,15 W/(m2 K); d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,19 W/(m2 K); e) maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/(m2 K); f) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,4 W/(m2 K). Rakennuksen yhteenlasketun ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 prosenttia rakennuk- sen kokonaan tai osittain maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen yhteismäärästä, mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia rakennuksen julkisivupinta-alasta. Ikkunan pinta-ala on laskettava ikkunan kehän ulkomittojen mukaan. Laskennassa on käytettävä suunnitellun rakennuksen koko- ja geometriatietoja. Raken- nuksen vaipan eri rakennusosien pinta-alat on määritettävä rakennuksen kokonaissisämit- tojen mukaan. Rakennuksen suunnitteluratkaisun vaipan lämpöhäviön laskennassa on käytettävä suunniteltuja rakennusosakohtaisia lämmönläpäisykertoimia ja ikkunapinta-aloja. 25 § Rakennuksen vuotoilman lämpöhäviön laskeminen Rakennuksen vuotoilman lämpöhäviö on laskettava kaavalla: H vuotoilma U i c pi q v, vuotoilma jossa: Hvuotoilma on vuotoilman lämpöhäviö, W/K; i on ilman tiheys, 1,2 kg/m³; cpi on ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kg K); qv,vuotoilma on vuotoilmavirta, m³/s. Vuotoilmavirta qv,vuotoilma on määritettävä 17 §:n mukaisesti. Rakennuksen vertailu- lämpöhäviötä laskettaessa rakennuksen vaipan ilmanvuotoluvun vertailuarvona on käytet- tävä arvoa 2,0 m3/(h m2). Rakennuksen suunnitteluratkaisun lämpöhäviötä laskettaessa on käytettävä suunnitte- luarvoa rakennuksen vaipan ilmanvuotoluvun arvona. Jos ilmanpitävyyden suunnitteluar- von toteutumista ei osoiteta mittaamalla tai teollisen talonrakennuksen laadunvarmistus- menettelyllä, on käytettävä rakennuksen vaipan ilmanvuotoluvun arvoa 4,0 m3/(h m2). 12  1010/2017 26 § Rakennuksen ilmanvaihdon lämpöhäviön laskeminen Rakennuksen ilmanvaihdon lämpöhäviö on laskettava kaavalla: Hiv Ui cpi q v, poisto td tV 1  Ka jossa: Hiv on ilmanvaihdon ominaislämpöhäviö, W/K; i on ilman tiheys, 1,2 kg/m³; cpi on ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kg K); qv, poisto on vakioidun käytön mukainen laskennallinen poistoilmavirta, m³/s; td on ilmanvaihtojärjestelmän keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde, h/24h; tv on ilmanvaihtojärjestelmän viikoittainen käyntiaikasuhde, vrk/7 vrk; ηa on ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde. Ilmanvaihdon vertailulämpöhäviön ja suunnitteluratkaisun ilmanvaihdon lämpöhäviön laskennassa on käytettävä samoja ilmavirtojen arvoja ja käyntiaikoja. Ilmanvaihdon ilmavirta on laskettava 10 §:n mukaisesti. Laskettaessa vertailulämpöhä- viötä ja suunnitteluratkaisun lämpöhäviötä ei tarpeenmukaista ilmanvaihtoa oteta huo- mioon. Ilmanvaihdon käyntiaika on laskettava lisäämällä yksi tunti ennen ja yksi tunti jäl- keen 11 §:n mukaiseen rakennuksen käyttöaikaan. Lisäystä ei tehdä jatkuvasti käytettä- viin rakennuksiin. Käyttötarkoitusluokan 9 rakennuksille on käytettävä rakennuksen suunnitteluarvoja ilmavirtoina ja ilmanvaihdon käyntiaikana. Vertailulämpöhäviön laskennassa on käytettävä rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena arvoa 55 prosenttia. Rakennuksen vertailulämpöhäviön laskennassa yksittäisen tilan poistoilman lämmöntal- teenoton vuosihyötysuhteen arvo on nolla prosenttia, jos poistoilman likaisuus estää läm- möntalteenoton toiminnan, tilan lämpötila lämmityskaudella on alle +10 celsiusastetta eikä poistoilmasta ole saatavissa lämpöä talteen kustannustehokkaasti tai jos ilmanvaihto- järjestelmän toiminta perustuu pääasiassa korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheut- tamiin paine-eroihin. Jos käytetään koneellista ilmanvaihtoa, ilmanvaihtokoneen poistoilman lämmöntal- teenoton vuosihyötysuhde on määritettävä käyttäen lämmöntalteenottolaitteen ominai- suuksia ja ilmanvaihtokoneen suunniteltuja ilmavirtoja sekä liitteessä 1 säädetyn säävyö- hykkeen I säätietoja. Kahden tai useamman ilmanvaihtokoneen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyö- tysuhde on määritettävä suunniteltujen ilmavirtojen ja käyntiaikojen painotettuna vuosi- hyötysuhteena. Rakennuksen suunnitteluratkaisun ilmanvaihdon lämpöhäviö on lasketta- va käyttäen näin määritettyä poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdetta ja 3 mo- mentin mukaisia ilmavirtojen arvoja ja käyntiaikoja. 4 luku Erinäiset säännökset 27 § Rakennuksen ilmanpitävyys Rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku (q50) voi olla enintään 4,0 m3/(h m2). Ilmanvuo- toluku voi ylittää arvon 4,0 m3/(h m2), jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset rat- kaisut sitä edellyttävät. 13  1010/2017 28 § Routaeristys, perusmuurin lämmöneristys ja eräiden tilojen välinen eristys Rakennuksen alapohjan lämmöneristyksen suunnittelussa on otettava huomioon routa- eristys ja mahdollinen rakennuksen vaippaan kuulumaton perusmuurin lämmöneristys routavaurioiden välttämiseksi. Jäähdytettävän kylmän tilan ja muiden tilojen välisen seinän ja välipohjan lämmönlä- päisykerroin saa olla enintään 0,27 W/(m2 K) ja oven enintään 1,4 W/(m2 K). Lämpimän tilan ja puolilämpimän tilan välisen seinän ja välipohjan lämmönläpäisyker- roin saa olla enintään 0,60 W/(m2 K) ja ikkunan ja oven enintään 2,8 W/(m2 K) lukuun ottamatta loma-asumiseen suunniteltavaa pientaloa. 29 § Laskennallinen kesäajan huonelämpötila Laskennallinen kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää jäähdytysrajan arvoa 27 celsius- astetta käyttötarkoitusluokassa 2 ja jäähdytysrajan arvoa 25 celsiusastetta käyttötarkoitus- luokissa 3–8 enemmän kuin 150 astetuntia kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän väli- senä aikana suunnitteluratkaisun mukaista ilmavirtaa käyttäen. Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus on osoitettava eri tilatyyppien lämpötilalaskennalla. Laskennassa on käytettävä ilmavirtaa lukuun ottamatta E-luvun laskennan mukaisia lähtötietoja. Kesä- ajan huonelämpötilaa koskevaa vaatimusta ei sovelleta käyttötarkoitusluokkaan 1 ja 9 kuuluviin rakennuksiin. Kesäajan huonelämpötilan laskennassa on käytettävä dynaamista laskentatyökalua. 30 § Rakennuksen koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho Jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, voi koneellisen tulo- ja pois- toilmajärjestelmän ominaissähköteho olla enintään 1,8 kW/(m3/s) ja koneellisen poistoil- majärjestelmän ominaissähköteho enintään 0,9 kW/(m3/s). Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho voi ylittää edellä mainitut arvot rakennuk- sen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston niin edellyttäessä. 31 § Energiankäytön mittaus rakennuksessa Rakennuksessa on oltava energiankäytön mittauksen mahdollistavat mittauslaitteet tai mittausvalmius, jotta rakennuksen energiankäyttöä voidaan seurata tärkeimpien kulutus- kohteiden ja rakennuksen koko kulutuksen osalta tai tällainen seurantamahdollisuus on ol- tava helposti toteutettavissa. 32 § Rakennuksen lämmön ja sähkön tehon tarve Rakennuksen lämmitysjärjestelmän lämmitysteho on mitoitettava siten, että rakennuk- sen tilojen suunnitellut lämpöolot ja ilmanvaihto voidaan ylläpitää rakennuksen sijainti- paikkakunnan mukaisen säävyöhykkeen mitoittavilla ulkolämpötiloilla, jotka esitetään liitteessä 1. Suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuuksia sähkön huipputehon tarpeen pie- nentämiseksi ja sähkötehon ohjattavuuden parantamiseksi. 14  1010/2017 33 § Rakenteellinen energiatehokkuus Rakennuksen energiatehokkuudelle 4 §:ssä asetettujen vaatimusten täyttyminen voi- daan 4 §:stä poiketen osoittaa rakenteellisella energiatehokkuudella. Käyttötarkoitusluokkiin 1 ja 2 kuuluva rakennus täyttää energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset, jos: 1) rakennuksen lämpöhäviö on enintään yhtä suuri kuin rakenteellisen energiatehok- kuuden vertailuarvoilla rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö vastaavasti laskettu- na kuin 24, 25 ja 26 §:ssä on esitetty. Rakennusosien lämmönläpäisykertoimien, ilman- vuotoluvun ja poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen vertailuarvot ovat: a) seinä, käyttötarkoitusluokka 1 0,12 W/(m2 K); b) seinä, käyttötarkoitusluokka 2 0,14 W/(m2 K); c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,07 W/(m2 K); d) ryömintätilaan rajoittuva tuuletettu alapohja ja maata vasten oleva rakennusosa 0,10 W/(m2 K); e) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 0,70 W/(m2 K); f) rakennuksen ilmanvuotoluku (q50) 0,60 m3/(h m2); g) poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde 65 prosenttia; 2) Rakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jonka ominaissähköteho on enintään 1,5 kW/(m3/s); 3) Rakennuksen lämmitysjärjestelmänä on käytettävä kaukolämpöä, maalämpöpump- pua tai ilma-vesilämpöpumppua. 34 § Energiaselvitys Rakennusta suunniteltaessa on laadittava energiaselvitys. Energiaselvitys sisältää tar- kastelut: a) E-luku 4 §:n mukaan ja E-luvun laskennan keskeiset lähtötiedot ja tulokset, raken- nuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus 23 §:n mukaan ja koneellisen ilmanvaihtojär- jestelmän ominaissähköteho 30 §:n mukaan; tai b) rakenteellisen energiatehokkuuden määräystenmukaisuus 33 §:n mukaan. Lisäksi energiaselvitys sisältää tarkastelut: a) laskennallinen kesäaikainen huonelämpötila 29 §:n mukaan; b) rakennuksen energiatodistus, jos rakennuksen energiatodistusta koskeva lainsäädän- tö sitä edellyttää. Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos lupavaiheen energiaselvityksen perusteena oleviin suunnitelmiin on tullut muutoksia. Rakennusvai- heen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan siitä, että ra- kennustyö vastaa energiaselvityksessä esitettyä. 5 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 35 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 15  1010/2017 Tällä asetuksella kumotaan ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuu- desta 2/11. Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan tämän ase- tuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2017 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki 16  1010/2017 Liite 1 E-luvun laskennassa ja lämmitystehon laskennassa käytettävät säätiedot E-luvun laskennassa ja lämmitystehon laskennassa käytetään tässä liitteessä esitettyjä säätie- toja. Tunnittaiset säätiedot ovat saatavissa ympäristöministeriön verkkosivuilta. Lämmitystehontarpeen laskenta tehdään rakennuspaikan maantieteellisen sijainnin mukai- sella säävyöhykkeen mitoittavalla ulkolämpötilalla (kuva L1.1 ja taulukko L1.1). . Kuva L1.1. Säävyöhykkeet ja ilmansuuntien lyhenteet. Mitoittavat ulkoilman lämpötilat eri säävyöhyk- Taulukko L1.1. keillä. Mitoittava ulkoilman lämpötila, °C Säävyöhyke I -26 II -29 III -32 IV -38 17  1010/2017 Taulukko L1.2. Säätiedot kuukausittain säävyöhykkeellä I Helsinki-Vantaa. Ulkoilman Auringon kokonaissätei- Kuukausi keskilämpötila, lyenergia vaakatasolle, Tu , °C Gsäteily, vaakapinta , kWh/m² Tammikuu -3,97 6,2 Helmikuu -4,50 22,4 Maaliskuu -2,58 64,3 Huhtikuu 4,50 119,9 Toukokuu 10,76 165,5 Kesäkuu 14,23 168,6 Heinäkuu 17,30 180,9 Elokuu 16,05 126,7 Syyskuu 10,53 82,0 Lokakuu 6,20 26,2 Marraskuu 0,50 8,1 Joulukuu -2,19 4,4 Koko vuosi 5,57 975 Auringon kokonaissäteilyenergia pystypinnoille eri ilmansuuntiin, Gsäteily, pystypinta , kWh/m² Kuukausi P Ko I Ka E Lo L Lu Tammikuu 6,2 4,7 3,8 9,5 12,9 9,5 3,8 4,7 Helmikuu 17,3 13,8 15,6 31,0 41,4 30,9 15,6 14,0 Maaliskuu 40,3 38,1 48,5 75,1 89,5 69,4 43,7 36,9 Huhtikuu 43,9 56,3 79,9 101,1 107,3 101,6 80,6 56,8 Toukokuu 57,8 82,1 112,8 123,3 116,0 117,5 104,5 76,3 Kesäkuu 70,6 87,9 109,6 109,9 101,6 110,9 111,2 89,1 Heinäkuu 66,3 91,1 118,8 123,1 115,5 128,6 122,7 91,2 Elokuu 50,0 66,4 91,8 106,0 100,4 92,8 78,8 61,1 Syyskuu 32,9 37,5 56,5 83,9 100,5 87,3 59,3 38,1 Lokakuu 17,9 15,6 17,5 28,3 37,0 30,0 18,8 15,7 Marraskuu 7,2 5,5 5,1 12,3 16,8 12,3 5,1 5,6 Joulukuu 4,2 3,2 2,6 8,4 11,8 8,8 2,9 3,2 Koko vuosi 414,6 502,2 662,5 811,9 850,7 799,6 647,0 492,7 18  1010/2017 Muunnoskerroin Fsuunta, jolla vaakatasolle tuleva auringon kokonaissätei- lyenergia muunnetaan pystypinnalle tulevaksi kokonaissäteilyenergiaksi eri ilmansuunnissa Kuukausi P Ko I Ka E Lo L Lu Tammikuu 0,995 0,757 0,609 1,531 2,080 1,519 0,605 0,759 Helmikuu 0,774 0,618 0,700 1,387 1,854 1,381 0,700 0,624 Maaliskuu 0,627 0,592 0,754 1,169 1,392 1,079 0,679 0,574 Huhtikuu 0,366 0,470 0,666 0,843 0,895 0,847 0,672 0,474 Toukokuu 0,349 0,496 0,681 0,745 0,701 0,710 0,632 0,461 Kesäkuu 0,419 0,521 0,650 0,652 0,602 0,658 0,659 0,528 Heinäkuu 0,367 0,503 0,657 0,681 0,639 0,711 0,679 0,504 Elokuu 0,395 0,524 0,725 0,837 0,793 0,732 0,622 0,482 Syyskuu 0,401 0,457 0,689 1,023 1,225 1,064 0,723 0,465 Lokakuu 0,683 0,595 0,670 1,081 1,412 1,144 0,718 0,598 Marraskuu 0,888 0,683 0,632 1,519 2,068 1,519 0,633 0,686 Joulukuu 0,920 0,697 0,571 1,850 2,615 1,942 0,637 0,697 Koko vuosi 0,425 0,515 0,679 0,833 0,872 0,820 0,663 0,505 JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ ISSN 1455-8904 19