Pöördumine

Saatja: <[email protected]> Saadetud: 27.10.2022 13:08 Adressaat: MKM info <[email protected]>; SM Info <[email protected]> Koopia: Eneken Sepa <[email protected]>; Ramon Nahkur <[email protected]>; Marilin Lutsoja <[email protected]>; Piret Eelmets <[email protected]>; <[email protected]> Teema: Majandus- ja taristuministri määruse "Hoone sisekliimale esitatavad nõuded" eelnõu 30.09.2021 Tere Edastame Eesti Desinfektsiooni- ja Kahjuritõrjeettevõtete Liidu ja Sihtasutuse Eesti Mükoloogiauuringute Keskus ühispöördumise hoonete sisekliima määruse kavandi osas. Kuna teema puudutab oluliselt ka Sotsiaalministeeriumi vastutusvaldkonda, siis on kiri adresseeritud lisaks ka Sotsiaalministeeriumile. Parimate soovidega Kalle Pilt 56606663 SISÄILMA JA TERVEYS – TIETOA RAKENTAJILLE Tuula Husman1, Pekka Roto2, Markku Seuri3 1 Kansanterveyslaitos, Ympäristöepidemiologian yksikkö 2 Suomen Terveystalo Oy 3 Kuopion aluetyöterveyslaitos, Työlääketiede  2 YHTEYSTIEDOT Kansanterveyslaitos Ympäristöterveys PL 95 70701 Kuopio Puh. (017) 201 211 Fax (017) 201 265 Suomen Terveystalo Oy Kannelmäen lääkäriasema Laulukuja 4 00420 Helsinki Puh. (09) 566 09 10 Fax (09) 566 15 63 Kuopion aluetyöterveyslaitos Työlääketiede PL 93 Puh (017) 201 211 Fax (017) 201 474 JULKAISIJA Kansanterveyslaitos (KTL) Folkhälsoinstitutet Mannerheimintie 166 Mannerheimbägen 166 00300 Helsinki 00300 Helsingfors, Finlnad Puh. Vaihde (09) 47441 Tel. Växel (09) 47441 Telefax (09) 47448408 Telefax (09) 47748408 National Public Health Institute Mannerheimintie 166 FIN-00300 Helsinki, Finland Phone +358 9 47441 Fax + 358 9 47448408 KTL B14 / 2002 ISBN 951-740-329-1 ISBN (pdf) 951-740-330-5 ISSN 0359-3576 Kuopion yliopiston painatuskeskus  3 Esipuhe Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutustutkimus on Suomessa vielä nuorta. Alunperin suu- ri osa mittausmenetelmistä ja perustiedot eri haitta-aineiden terveysvaikutuksista ovat peräisin työympäristötutkimuksesta, jota on jo vuosikymmeniä tehty Työterveyslaitoksella, aluetyö- terveyslaitoksissa ja yliopistoissa. Asuinympäristön mikrobeja ja niiden terveyshaittoja on Kuopion yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksessa tutkittu yli 10 vuoden ajan. Suomessa rakennusten kosteus- ja homeongelmien yleisyyttä asuntokannassa, kouluissa, päi- väkodeissa ja työpaikoilla on selvitetty 1980-luvulta lähtien. Kuva kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobihaittojen aiheuttajista ja merkityksestä terveyteen on hahmottunut 1990- luvun aikana. Tarve saada jaettua tätä tietoa myös rakennusalan ammattilaisille: rakennutta- jille, suunnittelijoille, urakoitsijoille ja rakennustyön tekijöille, on suuri. Tämän tarpeen täyt- tämiseksi on laadittu tämä opas. Opas keskittyy rakennuksessa esiintyviin terveyteen vaikut- taviin tekijöihin ja rakennuksen rakennusteknistä kuntoa ja sisäilmaongelmien syitä arvioi- daan kuntoarvio- ja kuntotutkimusmenetelmillä, joista on laadittu omat oppaansa. Tähän op- paaseen on koottu tietoa sekä ihmisen elimistön rajapinnoista, niiden rakenteesta ja toimin- nasta että terveydelle haitallisista sisäilman epäpuhtauksista ja näiden raja-arvoista. Lopuksi on katsaus terveydensuojelu- ja työsuojelumääräyksiin. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen ylilääkäri, LKT Pekka Roto (nyk. Suomen Terveystalo Oy) on kirjoittanut työsuojelua, työterveyshuoltoa ja ammattitautidiagnostiikkaa käsittelevät luvut ja ylilääkäri, LKT Markku Seuri Kuopion aluetyöterveyslaitoksesta terveysvaaran arvi- ointia ja ehkäisyä käsittelevän luvun. Muilta osin oppaan on kirjoittanut LT, vs laboratorion- johtaja Tuula Husman Kansanterveyslaitokselta. Oppaaseen ovat antaneet arvokkaita korjaus- ehdotuksia ylitarkastaja Teppo Lehtinen ja yli-insinööri Anja Leinonen Ympäristöministeri- östä, FT Rauno Hanhela sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta, rakennusinsinööri Timo Kauhanen Kuopion Työsuojelupiiristä ja rakennusinsinööri Arja Miihkinen Kuopion aluetyöterveyslaitokselta. Kirjoittajat toivovat tämän Sosiaali- ja terveysministeriön ja Ympäristöministeriön rahoituk- sella tuotetun julkaisun olevan avuksi rakennusalan ammattilaisille. Kuopiossa, joulukuussa 2002 tekijät  4 Lyhenteet Bq = radioaktiivisen säteilyn annosnopeuden yksikkö Cfu = colony forming unit, pesäkkeen muodostava yksikkö, hiukkanen, josta kasvaa mikrobi- pesäke viljelyalustalla COPD = chronic obstructive pulmonary disease, keuhkoahtaumatauti HTP = haitalliseksi tunnettu pitoisuus IgE = immunoglobuliini E, allergiavasta-aine IgG = immunoglobuliini G, mikrobikontaktia kuvastava vasta-aine MM40 = Ruotsissa kehitetyn ns. Örebro-oirekyselyn kansainvälinen lyhenne ODTS = organic dust toxic syndrome, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä PCB = polyklooratut bifenyyli-yhdisteet PEF = peak expiratory flow, uloshengityksen huippuvirtausmittaus Ppm = pesäkkeen muodostava yksikkö, ks. Cfu SEM = pyyhkäisyelektronimikroskopia STUK = Säteilyturvakeskus VOC = volatile organic compounds, haihtuvat orgaaniset hiilivedyt WHO = World Health Organization, Maailman Terveysjärjestö Lääketieteellisten käsitteiden selityksiä: Endotoksiini = bakteerin pintarakenne, jonka määrittämistä voidaan käyttää bakteerien koko- naisaltistuksen arviointiin, voi aiheuttaa ihmisen elimistössä mm. kuumereaktion ja muita yleisoireita Eustachiin putki = painetta tasaava ”ilmastointiputki” nielun ja välikorvan välillä Glukaani = sienten pintarakenne, jonka määrittämistä esim. ilmanäytteestä voidaan käyttää homeiden ja muiden sienten kokonaisaltistuksen arviointiin Immunosuppressiivinen = ihmisen solupuolustusta lamaava, estävä Mesofiilinen = huoneenlämmössä ja viileämmässä viihtyvä (mikrobi) Neuraalinen heijaste = tav. tahdosta riippumattomien hermosäikeiden välittämä vaste elimis- tössä Pikarisolu = hengitysteiden limakalvolla oleva, limaa tuottava solu Pintaepiteeli = limakalvon pinnan muodostava solukko Soluvälitteinen yliherkkyys = puolustussolujen välittämä viivästynyt allergiareaktio Termofiilinen = huoneenlämpöä korkeammissa lämpötiloissa viihtyvä mikrobi Välitön yliherkkyys = IgE-luokan allergiavasta-aineiden välittämä nopea allergiareaktio  5 SISÄLTÖ ESIPUHE............................................................................................................................................................... 3 1 ELIMISTÖN RAJAPINNAT- RAKENNE JA TOIMINTA.......................................................................... 7 1.1. HENGITYSELIMET ......................................................................................................................................... 7 1.2. IHO, SILMIEN SIDEKALVOT JA MUUT RAJAPINNAT ......................................................................................... 7 1.3. ELIMISTÖN PUOLUSTUSMEKANISMIT ............................................................................................................ 8 2 RISKIALTTIIT RYHMÄT .............................................................................................................................. 9 3 HENGITYSELINSAIRAUKSIEN TYYPIT JA ESIINTYVYYS ............................................................... 10 3.1. INFEKTIOT .................................................................................................................................................. 10 3.2. ALLERGIAT ................................................................................................................................................ 10 3.3. MUUT HENGITYSELINSAIRAUDET ............................................................................................................... 11 3.4. ÄRSYTYSOIREET ........................................................................................................................................ 13 3.5. INFEKTIOSAIRAUDET .................................................................................................................................. 13 4 TERVEYDELLE HAITALLISET SISÄILMAN EPÄPUHTAUDET........................................................ 15 4.1. YLEISTÄ ..................................................................................................................................................... 15 4.2 ORGAANISET EPÄPUHTAUDET ..................................................................................................................... 15 4.2.1. Mikrobit ja bioaerosolit .................................................................................................................... 15 4.2.2. Pölypunkit ......................................................................................................................................... 19 4.2.3. Hyönteiset ......................................................................................................................................... 20 4.2.4. Kasvit ................................................................................................................................................ 21 4.2.5. Levät.................................................................................................................................................. 21 4.2.6. Lemmikkieläimet ............................................................................................................................... 21 4.3 KEMIALLISET EPÄPUHTAUDET ..................................................................................................................... 22 4.3.1. Yleistä................................................................................................................................................ 22 4.3.2. Tupakansavu ..................................................................................................................................... 24 4.3.3. Radon ................................................................................................................................................ 25 5. SISÄILMAONGELMIEN TUTKIMUSMENETELMÄT .......................................................................... 25 5.1. RAKENNUSTEKNISET SELVITYKSET – KUNTOARVIOT JA KUNTOTUTKIMUKSET ........................................... 25 5.2. MIKROBIEN PITOISUUDEN MITTAAMINEN ................................................................................................... 26 5.3. "NORMAALIARVOT"................................................................................................................................... 27 5.4. KEMIALLISTEN ALTISTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN ........................................................................................... 27 6. SISÄILMASTOLUOKITUS 2000 JA OHJEARVOJA SISÄILMAN EPÄPUHTAUKSILLE............... 28 7 LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONTA ............................................................................................................. 30 7.1 OHJEARVOT ................................................................................................................................................ 30 7.2. TERVEYDENSUOJELUMÄÄRÄYKSET ........................................................................................................... 30 7.3. TYÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET ........................................................................................................................ 31 7.4. SISÄILMA JA TYÖTERVEYSHUOLTO ............................................................................................................. 33 7.5. AMMATTITAUDIN KÄSITE JA TOTEAMINEN ................................................................................................. 34 7.6. TERVEYSVAARAN ARVIOINTI JA EHKÄISY TYÖPAIKKOJEN KOSTEUS- JA HOMEONGELMISSA ....................... 35 7.6.1. Terveyshaitan tunnistaminen ............................................................................................................ 35 7.6.2. Terveysvaaran arvioinnin suuri ongelma ......................................................................................... 36 7.6.3. Rakennustekninen selvitys – kosteus ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus ................. 36 7.6.4. Ympäristönäytteet.............................................................................................................................. 36 7.6.5. Havaitut oireet ja sairaudet .............................................................................................................. 37 7.6.6. Terveydellisen vaaran arvioinnin yhteenveto ................................................................................... 38 KIRJALLISUUTTA........................................................................................................................................... 39 6  7 1 ELIMISTÖN RAJAPINNAT- RAKENNE JA TOIMINTA 1.1. Hengityselimet Hengitystiet voidaan jakaa ylempiin ja epiteelissä on myös pikarisoluja ja limaa alempiin hengitysteihin, jolloin raja kulkee tuottavia rauhasia, joiden tehtävänä on pitää kurkunpäässä sijaitsevissa äänihuulissa. pinta kosteana. Lieriöepiteelin pinnalla on Ylähengitysteihin kuuluvat nenä sivu- värekarvoja, jotka liikuttavat hengitysteiden onteloineen, kurkku ja nielu sekä kurkunpää, kosteaa pintalimaa kohti nielua. jossa sijaitsevat äänihuulet ja muut äänen tuottamiseen osallistuvat rakenteet. Hengitysilman lisäksi limakalvolla vaikutta- vat monenlaiset elimistön puolustussolut, Äänihuulitason alapuolella henkitorvi ja- jotka voivat verenkierron lisäksi liikkua kautuu keuhkoputkiksi molempiin keuhkoi- myös soluvälitilassa, imusolmukkeissa ja hin. Keuhkoputket haarautuvat edelleen imusuonissa. pienempiin ja pienempiin keuhkoputkiin, joista pienimmät päättyvät keuhkorakkuloi- hin, joissa hengitysilman kaasujen vaihto YLÄHENGITYSTIET tapahtuu. Keuhkorakkula eli alveoli on ohut- - Nenä, sivuontelot seinäinen ontelo, jota ympäröi kehkove- - Nielu risuonten hiussuonitus. Hengitysilmasta - Kurkunpää, äänihuulet happi imeytyy verenkiertoon ja vastaavasti verestä siirtyy hiilidioksidia hengitysilmaan. ALAHENGITYSTIET - Henkitorvi Hengitysteiden pinta on lieriöepiteelin peit- - Keuhkoputket tämä, kostea ja lämmin pinta, jonka ohi ja - Keuhkorakkulat yli kulkiessaan kylmä, kuiva ja epäpuhtauk- sia sisältävä hengitysilma lämpenee, kostuu ja puhdistuu ennen pääsyään keuhkoihin ja keuhkorakkuloihin. Hengitysteiden pinta- 1.2. Iho, silmien sidekalvot ja muut rajapinnat Iho on ihmisen suurin elin. Monet ulkoisen voidaan todeta samoja puolustussoluja kuin tekijän aiheuttamat allergiset ja ärsytysreak- hengitysteissä ja allergisen tulehduksen tiot voivat tuntua tai näkyä iholla (kutina, välittäjäaineet ovat osittain samoja kuin punoitus) tai ne voidaan todeta ihottumana hengitysteiden reaktioissa. (ärsytysihottuma, allerginen ihottuma, rak- kulointi, ihon rikkoutuminen). Sisäilmassa Vaikka silmä ei olekaan osa hengitysteitä, olevat ärsyttävät tekijät voivat vaikuttaa silmän sidekalvolla havaitaan monia niistä paljailla ihoalueilla kuten kasvoissa tai kau- oireista ja allergiareaktioista, joita hengitys- lalla ja näkyä ihottumana tai nokkosrokko- teissäkin havaitaan. Silmän sisänurkasta on paukamina koko keholla. Suora kosketus kyynelkanavalla suora yhteys nenäonteloon. ärsyttävän aineen kanssa näkyy yleensä Silmän sidekalvolta voidaan todeta samoja kosketuskohdalla. Jotkut yleisreaktiot voivat reaktioita ja samoja puolustusjärjestelmän myös ilmetä iholla oireiluna tai näkyvinä soluja kuin hengitysteistä. Monet ärsyttävät ihomuutoksina. Allergiareaktioissa ihossa tekijät vaikuttavat sekä silmiin että ihoon.  8 Silmän oireita ovat punotus, kuivuminen, dukset ovat yleisiä flunssan jälkitauteja. kangerrus, vetistys ja tulehduksissa rähmi- Myös aikuisilla voi esiintyä bakteerin aihe- minen. uttamaa välikorvan tulehdusta, mutta sairaus on huomattavasti harvinaisempi kuin lapsil- Ulko- ja välikorva eivät myöskään suoranai- la. Toisinaan sisäilman epäpuhtaudet voivat sesti kuulu hengitysteihin, mutta niihin vai- aiheuttaa korvakäytävien kutinaa ja ihottu- kuttavat monet sisäilman ärsykkeet ja mik- maa. Bakteerien tai sienten (myös eräiden robit. Tärykalvon takana sijaitsevasta, ilman hiivojen ja homeiden) kasvu korvakäytäväs- täyttämästä välikorvasta on yhteys nieluun sä on myös mahdollista. ns. Eustachiin putken kautta. Tämän “il- mastointiputken” toiminnassa voi olla häri- öitä nenän oireilun yhteydessä. Nenän olles- sa tukkoinen korviin voi tulla alipaineesta ELIMISTON MUUT RAJAPINNAT johtuvia oireita, kutinaa, tukkoisuutta ja - iho kipua. Painetta vastaan puhaltaminen (Val- - silmän sidekalvo, kyynelkanava salvan puhallus) voi auttaa tukkoisten korvi- - välikorva, korvakäytävä en avaamisessa. Lapsilla välikorvantuleh- 1.3. Elimistön puolustusmekanismit Suuri osa hengitysteiden puolustusmekanismeista on näiden elinten normaaleja eli fysiologisia reaktioita. Tavanomaiset reaktiot muuttuvat epätavallisiksi oireiksi, jos puolustusmekanismien voimakkuus on tavallista suurempi joko epätavallisen voimakkaan ärsykkeen vuoksi tai yksilölli- sen herkkyyden vuoksi, jolloin voimakkaita oireita voi syntyä jo tavanomaisista ärsykkeistä. Fysiologisina pidettyjä hengitysteiden puolustusmekanismeja ovat limaneritys, värekarvaliike ja yskänrefleksi. Näiden toimintojen tavoitteena on laimentaa elimistöön joutunut ärsyttävä kemi- kaali tai pöly ja poistaa se elimistöstä. Samaan tähtää aivastaminen, nenän tukkoisuus ja nuhaoi- re. Nenäkäytävät toimivat normaalistikin vuorotellen. Toisen nenäkäytävän huolehtiessa hengi- tyksestä, toista nenäkäytävää puhdistetaan (nenän sykli). Aivastelu, nenän tukkoisuus ja vesinuha ovat puolustuskeinoja ärsyttävän tekijän laimentamiseksi ja poistamiseksi. Valkosolut eli leukosyytit ja makrofagit pystyvät aktiivisesti siirtymään verenkierrosta soluväli- tilaan ja edelleen keuhkorakkuloihin ja pieniin ja suuriin keuhkoputkiin. Makrofagit eli syö- jäsolut pyrkivät “syömään” hengitysteihin joutuneita hiukkasia, mikrobeja ja muita epäpuhtauk- sia. Ne siirtyvät hengitysteiden ilmatilasta takaisin soluvälitilaan ja edelleen imusuoniin kuljetta- en epäpuhtauksia pois keuhkoista. Valkosolut ja muut puolustussolut osallistuvat mikrobien tunnistukseen ja torjuntaan. Osa puolustussoluista on mukana myös vasta-aineiden tuotannossa ja yliherkkyyssairauksien immunologisissa reaktioissa. Alemmissa hengitysteissä keuhkoputkien supistuminen, limanerityksen lisääntyminen ja puolus- tussolujen ilmaantuminen paikalle ovat puolustusmekanismin vaiheita. Astmaatikoilla hengitys- tiet supistuvat erityisen herkästi, mutta hyvin ärsyttävä kaasu aiheuttaa ilmiön myös muutoin terveellä henkilöllä. Tällöin hengitys käy raskaaksi ja voi alkaa vinkua uloshengityksen aikana. Puolustus-mekanismeihin liittyy myös neuraalisia heijasteita autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston säädellessä hengitysteiden verisuonitusta ja ilmateiden laajuutta.  9 PUOLUSTUSREAKTIOT NENÄ - värekarvatoiminta - tukkoisuus - erite, nuha - aivastaminen KEUHKOPUTKET - värekarvatoiminta - yskä, limannousu - keuhkoputkien supistuminen - puolustussolujen toiminta 2 RISKIALTTIIT RYHMÄT Eri ikäisten henkilöiden herkkyys ulkoisille hukset, sydän- ja keuhkosairauksia potevat tekijöille vaihtelee. Lasten hengitystiet ovat (esim. astma, keuhkonlaajentuma tai keuh- ahtaammat kuin aikuisen, heidän hengityk- koahtaumatauti) sekä erilaisia allergiasaira- sensä on tiheämpää kuin aikuisten ja heidän uksia sairastavat henkilöt. Tavallisin allergi- puolustusjärjestelmänsä ei ole vielä yhtä an muoto on heinänuha tai muu allerginen hyvin kehittynyt kuin aikuisilla. Soluvälit- nuha tavanomaisille ympäristöallergeeneille, teinen puolustus ja vasta-aineiden muodos- kuten kotieläimille tai pölypunkeille. Myös tus ovat lapsilla vasta alkuvaiheessaan. Siksi osalla astmaatikoista on allergioita. Allergi- lasten asuin- ja oleskeluympäristössä tulee set henkilöt saavat herkästi oireita kaikenlai- ottaa huomioon heidän erityisvaatimuksen- sesta pölystä ja ärsyttävistä kaasuista. Muita sa. Terveydensuojelulaissa ja –asetuksessa oireilulle ja terveyshaitoille alttiita henki- edellytetään puhtaampaa sisäilmaa asuin- ja löitä ovat potilaat, joilla on jokin immunolo- muissa oleskelutiloissa kuin esim. työympä- giseen puolustukseen vaikuttava sairaus, ristön säädöksissä (sisäilman suositellut kuten sokeritauti tai autoimmuunisairaus, enimmäispitoisuudet tavallisesti <10 % esim. nivelreuma. Myös näiden sairauksien työilman haitallisiksi todetuista pitoisuuk- hoitoon käytettävät lääkkeet heikentävät sista). elimistön puolustuskykyä ja tällöin sisäil- man epäpuhtaudet ja muut ulkoiset ärsyk- Terveen aikuisen elimistö kestää suurempia keet vaikuttavat voimakkaammin potilaa- määriä ärsyttäviä tekijöitä ja muita epäpuh- seen kuin terveeseen henkilöön. tauksia. Siksi ns. työhygieeniset raja-arvot eri epäpuhtauksille ja haitta-aineille ovat Eräs sairauksille altis ryhmä ovat tupakoit- usein 2-3 kertaluokkaa suurempia kuin si- sijat, joilla esiintyy muutoinkin enemmän säilman epäpuhtauksille. Lisäksi työhygiee- yskää ja hengitystieinfektioita kuin muulla niset arvot ovat ns. haitallisiksi tunnettuja väestöllä. Tupakoitsijan elimistö on alttiimpi pitoisuuksia, joita työilman keskiarvopitoi- tuottamaan allergiavasta-aine IgE:tä ja myös suus ei saisi ylittää esim. 8 tunnin aikana. monet muut puolustusvasteet ovat erilaisia kuin tupakoimattomalla. Tupakoitsijan eli- Muita riskiryhmiä, jotka saattavat oireilla mistö on alttiimpi kehittämään syövän eri- terveitä aikuisia herkemmin, ovat mm. van- laisten ulkoisten aineiden, kuten asbestin tai  10 radonin vaikutuksesta. Tällöin syöpävaaral- RISKIRYHMIÄ listen tekijöiden yhdessä aiheuttama syöpä- - pikkulapset riski on monta kertaa suurempi kuin osaris- - vanhukset kien summa niiden vaikuttaessa erikseen. - potilaat, joilla vakava perussairaus 3 HENGITYSELINSAIRAUKSIEN TYYPIT JA ESIINTYVYYS 3.1. Infektiot Hengityselinsairauksista erilaiset tulehdus- väestö. Eri vuosina infektioepidemiat ovat sairaudet eli infektiot ovat ylivoimaisesti voimakkuudeltaan jonkin verran erilaisia, tavallisimpia. Keskimäärin puolet aikuisista mutta lievä flunssa-aalto todetaan tyypilli- sairastaa vähintään yhden flunssan tai nuha- sesti syksyllä koulujen alkaessa ja toinen kuumeen vuoden aikana. Lapsilla virusten voimakkaampi alkutalven aikana. aiheuttamat infektiot ovat vielä yleisempiä. Alle kouluikäisistä yli 70 % sairastaa vä- TAVALLISIMMAT hintään yhden flunssan ja kouluikäisistäkin HENGITYSTIEINFEKTIOT 60 % sairastaa vuoden aikana flunssaa tai - nuhakuume, flunssa nuhakuumetta. Poikkeukselliseksi infektio- - poskiontelotulehdus sairastavuuden tekee joko tiheään toistuvat - välikorvatulehdus infektiot, niiden pitkittynyt paraneminen tai - keuhkoputkentulehdus aiemmin terveen henkilön sairastavuuden - keuhkokuume lisääntyminen, joka usein liittyy johonkin muutostekijään, esim. aikuisilla asunnon tai SILMÄN TULEHDUSSAIRAUKSIA työpaikan tai lapsilla hoitopaikan tai koulun - sidekalvotulehdus vaihtamiseen. Lasten infektiosairastavuuden tarkastelu on helpointa ryhmätasolla mikäli on käytettävissä vastaavanikäinen vertailu- 3.2. Allergiat Allergiasairauksilla ymmärretään tavallisesti on yleistynyt selvästi viimeksi kuluneiden välittömän yliherkkyyden mekanismilla, kolmen – neljän vuosikymmenen aikana. IgE-vasta-aineiden välityksellä syntyvää Geneettinen atopiataipumus on merkittävä allergista nuhaa, silmätulehdusta ja astmaa. astman riskitekijä, mutta ympäristötekijöillä, Astmaa sairastaa koko väestöstä n. 5 %, kuten tupakansavulle altistumisella on ast- mutta osuus on suurempi nuorissa ikäluokis- mariskiä lisäävä vaikutus. Myös ravintoon, sa (n. 6%) kuin vanhoissa. Pojilla astmaa ympäristön mikrobialtistukseen ja hormo- esiintyy hiukan enemmän kuin tytöillä, naalisiin tekijöihin liittyvät riskitekijät ovat mutta iäkkäämmissä ikäryhmissä naiset nykyisin tutkimuksen kohteena astman ris- sairastavat astmaa miehiä enemmän. Astma kitekijöitä selvitettäessä.  11 Atooppista ihottumaa esiintyy 15-20 %:lla Kaikki astma ei ole allergian aiheuttamaa. väestössä ja oireilu vaimenee yleensä iän Pikkulapsilla hengitysteiden ahtautta ja mukana. Atoopikot oireilevat kuitenkin vinkunaa esiintyy virusperäisten keuhkoput- erilaisista ärsykkeistä herkemmin kuin muu kentulehdusten yhteydessä. Osalle näistä väestö. Lapsuuden maitorupi, kouluiän tai- hengitysteiden ahtauteen taipuvaisista lap- veihottuma ja aikuisiällä esiintyvä atooppi- sista kehittyy myöhemmin astma, osa para- nen ekseema ovat atopiataipumukseen liitty- nee täysin iän karttuessa. Osalla astmaati- viä ihosairauden muotoja, joiden pahenemi- koista ei voida osoittaa selvää allergiaa, nen liittyy varhaislapsuudessa yleisimmin mutta astmaoireet pahenevat erilaisten ym- ruoka-aineallergioihin. Myöhemmällä iällä päristötekijöiden, kuten rasituksen, kylmän atooppisen ihon kutinaa ja atooppista ihot- ilman, hajusteiden, tupakansavun ja pölyjen tumaa pahentavat monet ulkoiset tekijät vaikutuksesta. Aikuisen astmaa, jonka syytä kuten pöly, ärsyttävät kemikaalit ja kuidut, ei ole saatu selville, kutsutaan usein si- hikoilu, mutta myös sisäsyntyiset tekijät, säsyntyiseksi astmaksi. kuten stressi, hormonaaliset syyt jne. Allergista nuhaa on väestössä noin 25-30 ALLERGIASAIRAUKSIA %:lla. Allergisen nuhan yleisyys on suurim- - allerginen nuha millaan kouluiässä ja nuorilla aikuisilla. - astma Yleensä oireilu vaimenee iän myötä. Taval- - allerginen sidekalvotulehdus lisimpia allergisen nuhan aiheuttajia ovat - atooppinen ihottuma, taiveihottuma heinien ja puiden siitepölyt sekä kotieläinten hilseen ja syljen proteiinit. Varsin usein ASTMATYYPIT allergisen nuhan oireisiin liittyy silmäoireita, - infektioastma kuten silmien kutinaa, punoitusta ja vetis- - allerginen astma tystä. Tämäntyyppisiä silmäoireita kutsutaan - rasitusastma allergiseksi sidekalvontulehdukseksi. - sisäsyntyinen astma 3.3. Muut hengityselinsairaudet Eräs astman sukuinen keuhkosairaus on huononee ja keuhkojen tilavuus ja jousta- keuhkoahtaumatauti eli COPD (engl. chro- vuus vähenevät. Keuhkolaajentumatauti on nic obstructive pulmonary disease), jonka nykyään harvinaisempi kuin keuhkoah- tärkein tunnettu riskitekijä on tupakointi. taumatauti tai astma. Keuhkolaajentumatauti Keuhkoahtaumataudissa esiintyy samanta- ja keuhkoahtaumatauti voivat esiintyä sa- paista keuhkoputkien ahtautta kuin astmas- manaikaisesti. sakin, mutta ahtaus ei lievity lääkkeillä yhtä hyvin kuin astmassa. Keuhkoahtaumatautia MUITA HENGITYSTIESAIRAUKSIA on muutamalla prosentilla väestössä, mutta - keuhkoahtaumatauti sairaustapausten osuus on suurin vanhim- - keuhkonlaajentuma, emfyseema missa ikäryhmissä. - keuhkofubroosi Keuhkolaajentumatauti eli emfyseema on MIKROBIALTISTUKSEEN tavallisimmin vanhoilla, pitkään tupakoi- LIITTYVIÄ KEUHKOSAIRAUKSIA neilla miehillä esiintyvä keuhkosairaus, - homepölykeuhko, alveoliitti jossa keuhkorakkuloiden väliseinät rikkou- - orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen tuvat ja keuhkojen kaasunjenvaihtokyky oireyhtymä, ODTS  12 - kostutinkuume Oireisto uusiutuu helposti, jos altistava ti- - mykotoksikoosi lanne uusiutuu. Kyseessä on soluvälitteisen yliherkkyysmekanismin välityksellä syntyvä Homepölykeuhko eli alveoliitti on immu- oireyhtymä, jossa IgG-luokan vasta-aineet nologinen yliherkkyyssairaus, jossa tavalli- voivat sakkautua ja aiheuttaa kudosvaurion. simmin mikrobipöly tai jokin muu biologi- nen pöly aiheuttaa puolustussolujen välittä- ODTS:n oireet ovat yleensä rajummat ja män tulehdusreaktion keuhkorakkuloissa. monimuotoisemmat kuin alveoliitin. Läm- Sairauteen liittyy viivästynyt puolustussolu- pöilyn, kuivan yskän ja hengenahdistuksen jen (lymfosyytti-solujen) aiheuttama solulisä lisäksi oireena voi olla päänsärkyä, nuhaa, keuhkokudoksessa, IgG-vasta-aineiden lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta, ihon nousu ja tyypilliset muutokset keuhkojen punoitusta, lihas- ja nivelkipuja. ODTS:n toimintakokeissa. Vakavissa tapauksissa yleisyydestä ja taudinkulusta ei ole tehty keuhkojen röntgenkuvassa todetaan näkyvää väestötason tutkimuksia Suomessa. ODTS- sidekudoslisää keuhkoissa ja keuhkojen oireita esiintyy viljelijöistä alle 10 %:lla hengitystilavuus pienenee. Alveoliitti uu- esim. puintityössä. siutuu herkästi, jos altistus jatkuu tai uusiu- tuu. Alveoliitti on väestössä harvinainen. Matalampien altistustasojen aiheuttamat Maanviljelijöistä muutamalla prosentilla on ODTS-reaktiot ovat lieväoireisia ja niihin työhön liittyviä alveoliitin oireita. Uusia liittyy palautuvia muutoksia keuhkojen toi- alveoliittitapauksia todetaan Suomessa vuo- minnassa. Lievissä tapauksissa voi esiintyä sittain noin 100 tapausta, joista pääosa diag- vain lyhytaikaista kuumeilua. ODTS:n kroo- nosoidaan maanviljelyksen ja mekaanisen niset muodot tunnetaan huonosti. puunjalostuksen parissa työskentelevillä. HOMEPÖLYKEUHKON OIREET Homepölykeuhkon oireita ovat kuume, - kuume kuiva yskä, hengenahdistus ja rasituksessa - hengenahdistus, hapennälkä korostuva hapenpuute, joskus lihaskivut ja - kuiva yskä kroonisessa muodossa laihtuminen ja ylei- - laihtuminen nen sairaudentunne. Keuhkofibroosia eli keuhkojen sidekudos- ODTS:n OIREET lisää esiintyy myös muissa sairaustiloissa - kuume, päänsärky kuin alveoliitissa. Monissa tapauksissa - yleinen sairaudentunne keuhkofibroosin aiheuttaja jää epäselväksi. - hengenahdistus - yskä, limannousu ODTS (organic dust toxic syndrome) eli - nuha orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oi- - lihas- ja nivelkivut reyhtymä on alveoliitin kaltainen sairaus, - virtsatieoireet jossa orgaaninen pöly, esim. mikrobipöly - iho-oireet aiheuttaa viivästyneen tulehdusreaktion keuhkoissa. Puolustussolujen reaktio on Mykotoksikoosi on mikrobien aineenvaih- kuitenkin erilainen kuin alveoliitissa. Tyy- duntatuotteiden suoran toksisen eli myrkky- pillisimmillään ODTS on pian altistustilan- vaikutuksen aiheuttama solutuho ja kudos- teen jälkeen syntyvä rajuoireinen, influens- vaurio, joka tunnetaan huonommin kuin san kaltainen itsestään paraneva sairaus, ODTS-oireilun yhteydessä esiintyvä oireyh- johon ei liity muutoksia keuhkojen toimin- tymä. Mykotoksikoosiin voi liittyä keuhko- takokeissa tai keuhkojen röntgenkuvassa. kipua, nenäverenvuotoa tai veriyskää, mus  13 telmataipumusta, vatsakipua, ripulia ja veri- Bakteereiden lisäksi aiheuttajia voivat olla virtsaisuutta sekä voimakkaita limakalvo-, myös muut mikrobit, levät ja alkueläimet. iho- ja silmäoireita. Siihen voi liittyä sisä- Tyypillisiä oireita ovat kuume, yskä, puristus elinvaurioita, kuten maksa-arvojen nousua, rinnassa, hengenahdistus ja lihaskivut. verenkuvamuutoksia, munuaisten toiminta- Röntgenkuvassa havaittavia keuhkomuutok- häiriöitä ja neurologisia oireita. sia ei yleensä esiinny, mutta keuhkojen toi- mintakokeiden tulos voi vaihdella altistuk- Kostutinkuume on sairaus, joka on saanut sen ja oireilun mukana. Endotoksiinien nimensä ilmankostutuslaitteiden mikrobio- vaikutukselle kehittyy elimistössä toleranssi, logisesta saastumisesta aiheutuvasta kuu- mikä havaitaan oireiden vaikeutumisena metaudista. Aerosolina hengitysilmaan pää- altisteettomien päivien jälkeen uudessa sevät mikrobit tai niiden osat aiheuttavat altistustilanteessa. Oireisto vaimenee itses- oireita. Kostutinkuume on bakteereiden tään muutamassa päivässä, vaikka altistus pintarakenteen, endotoksiinin aiheuttama, jatkuu. Allergisen alveoliitin ja kostutin- allergista alveoliittia lievempi sairaustila. kuumeen välinen raja on liukuva. 3.4. Ärsytysoireet Kosteusvaurioituneissa kiinteistöissä oles- tukkoisuus ja nuhaoireet. Lisäksi monilla kelevilla todetaan usein erilaisia ihon ja altistuneilla on päänsärkyä, huimausta, pa- limakalvojen ärsytysoireita. Näille oireille hoinvointia ja muita epämääräisiä oireita. on usein mahdotonta löytää yhtä selittäjää, vaan kyseessä on useimmiten useiden teki- ÄRSYTYSOIREITA jöiden yhteisvaikutus. Bakteereiden endo- - ihon kutina, punoitus toksiinit, homeiden mykotoksiinit ja mikro- - silmien punoitus, kirvely bien pintarakenteet, glukaanit ovat voimak- - kurkun kirvely, kipu kaita, pienissäkin pitoisuuksissa elimistöä - käheys, äänen sortuminen ärsyttäviä aineita. Monet mikrobit, mm. - aivastelu, tukkoisuus, nuhaoireet homeet ja aktinobakteerit erittävät haihtuvia - yskä, limannousu orgaanisia yhdisteitä (engl. volatile organic compounds = VOC), jotka voimistavat bio- YLEISOIREET logisten pölyjen yhteisvaikutusta. - päänsärky - väsymys Yleisimpiä ärsytysoireita ovat ihon ja silmi- - lämpöily en punoitus, silmien, nenän ja nielun kutina - pahoinvointi ja kirvely, äänen käheys, aivastelu, nenän 3.5. Infektiosairaudet Sisäilmassa esiintyvistä mikrobeista Legio- yleisesti maaperässä ja luonnonvesissä, joten nella-bakteerit aiheuttavat rajuoireista keuh- on mahdollista, että se aiheuttaa myös lie- kokuumetta ja toisena tautimuotona Pontiac- vempiä taudinkuvia. Rakennetussa ympä- kuumetta, jossa on influenssan kaltainen ristössä Legionella-bakteerit viihtyvät erityi- taudinkuva. Legionella-bakteerit ovat vaka- sesti jäähdytyslaitteella varustettujen ilman- vin sisäilmaan liittyvä mikrobien aiheuttama vaihtokoneiden lauhdutinvesissä sekä myös terveysriski, koska legionelloosi voi huono- vesijohtoverkoston sellaisissa osissa, joissa kuntoisella potilaalla olla henkeä uhkaava virtaama on vähäistä. sairaus. Legionella-bakteereita esiintyy  14 Tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium Homeet ja sädesienet ja erityisesti niiden tuberculosis voi säilyttää tautia aiheuttavat erittämät toksiinit ja aineenvaihduntatuotteet ominaisuutensa pitkiäkin aikoja aerosolina ovat hengitysteitä ärsyttäviä ja eräät niistä ilmassa sekä jopa kuivuneena pölyssä. Tu- immunosuppressiivisia eli vastustuskykyä berkuloosin on osoitettu leviävän ilman- lamaavia aineita. Kosteusvauriorakennuksis- vaihtojärjestelmän mukana mm. sairaaloissa. sa asuvien ja/tai työskentelevien infektiot Tuberkuloosibasillin sukuisia, ns. atyyppisiä ovat usein tavallista pitkäkestoisempia ja (epätyypillisiä) mykobakteereita on yleisesti vaikeahoitoisia. sekä maaperässä että luonnonvesissä ja niitä on osoitettu myös kosteusvauriorakennusten Kiinteistöjen kunnollisen korjaamisen jäl- sisäilmasta ja rakenteista. Eräät atyyppisistä keen hengitystieinfektioiden on todettu vä- mykobakteereista aiheuttavat infektioita henevän merkittävästi. Esim. kosteusvauri- ihmisen elimistössä ja monet niistä aiheutta- oituneessa koulussa lääkekuurien tarve vä- vat lisäksi immunologisia muutoksia eli- heni 30 % ja lääkärissäkäynnit vähenivät mistössä. puoleen korjausten jälkeen. Myös eräät virukset voivat levitä hengi- Joissain erikoistilanteissa kosteusvauriomik- tysilman välityksellä. Esim. vesirokkovirus robien on osoitettu aiheuttavan suoran in- on eräs herkimmin tarttuvia virustauteja. fektion joko hengitysteissä tai muissa ku- Myös myyräkuumeen aiheuttajavirus tarttuu doksissa. Suurin riski on potilailla, joilla on ihmiseen hengitysteihin joutuvan pölyn jokin perussairaus, kuten diabetes tai eli- mukana esim. kesämökin, kellarin tai ulko- mistön puolustusjärjestelmään vaikuttava rakennusten siivouksen yhteydessä. Myyrä- hoito, esim. solusalpaaja tai kortisonitabletit. kuume on rajuoireinen kuumesairaus, jonka Aspergillus fumigatus-home voi alkaa kas- oireita ovat päänsärky, lihaskivut ja häiriöt vaa hengitysteissä keuhkoputkissa, pos- munuaisten toiminnassa. kionteloissa tai korvakäytävässä. Sädesienet eli aktinobakteerit voivat lisääntyä poskion- Kosteusvaurioituneissa kiinteistöissä, joissa teloissa, likaisissa haavoissa tai kudoksissa, on todettu home- tai sädesienikasvua, vali- joissa on jokin vierasesine, esim. nivelpro- tetaan usein myös tavallisten hen- teesi tai ehkäisykierukka. Myös muut ho- gitystieinfektioiden lisääntymistä. Infektioita meet voivat kasvaa elimistössä, esim. Mu- aiheuttavat tällöin tavanomaiset flunssavi- cor, Fusarium tai Aureobasidium. Tällaiset rukset ja hengitystiebakteerit. Useimmiten tapaukset ovat onneksi harvinaisia. Vakavi- todetaan flunssien, keuhkoputkentulehdus- en sieni-infektioiden hoito on hyvin vaikeaa ten ja poskiontelotulehdusten yleistymistä ja kallista. Elinsiirto- tai leukemiapotilaalle sekä pikkulapsilla toistuvia korvatulehduk- sieni-infektio on usein hengenvaarallinen, sia. Infektioalttius johtunee homeiden aihe- koska heidän solupuolustuksensa on perus- uttamasta limakalvoturvotuksesta ja häiri- sairauden vuoksi pahoin häiriytynyt. öistä limakalvon värekarvatoiminnassa. HARVINAISIA INFEKTIOITA AIHEUTTAVAT SISÄILMAMIKROBIT - legionella-bakteeri - mykobakteerit - hiivat - homeet - sädesienet  15 4 TERVEYDELLE HAITALLISET SISÄILMAN EPÄPUHTAUDET 4.1. Yleistä Käsitteitä "sisäilma" ja "sisäilmasto" ei ole Sairas rakennus oireyhtymä-käsitettä (SBS, vielä yhtenevästi määritelty. Sisäilman omi- engl. sick building syndrome) käytettiin naisuuksista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä yleisesti 1970-80-lukujen aikana kuvaamaan itse hengitysilmaan liittyviä ominaisuuksia, sitä monien oireiden ryvästä, jota erityisesti lämpötilaa, kosteutta, ilman liikettä, mikro- suurissa toimistoissa kuvattiin olevan. Tä- bien, pölyn, radonin ja kemiallisten yhdis- män käsitteen käytöstä tulisi kokonaan luo- teiden pitoisuuksia jne. Sisäilmastoon vai- pua, koska ihmiset sairastavat, eivätkä ra- kuttavat sisäilman lisäksi myös ilmastointi- kennukset. Toiseksi tutkimus on voinut ja lämmitysjärjestelmät, rakennus- ja sisus- osoittaa monia oireilun syitä ja mekanisme- tusmateriaalit sekä ihminen ja sisätiloissa ja, jotka nykyisin voidaan määritellä aiem- tapahtuvat toiminnot. Sisäilmasto on siis paa paljon perusteellisemmin ja puhua on- laajempi yläkäsite, joka sisältää sisäilman gelmista niiden oikeilla nimillä, esim. il- lisäksi monia ilmaa likaavia lähteitä ja toi- mankostuttajakuume, kosteusvaurio- mintoja. rakennus. 4.2 Orgaaniset epäpuhtaudet 4.2.1. Mikrobit ja bioaerosolit Sisäilman bioaerosoleilla tarkoitetaan kaik- eräät homeet ja sädesienet. Homeet ovat kia elollista alkuperää olevia hiukkasia, sienten eräs alaryhmä. Sädesienet ovat maa- jotka voivat olla kiinteitä tai nestemäisiä. peräbakteereita, jotka kasvavat yleensä siellä Bioaerosoleja ovat mm. mikrobit (bakteerit, missä homeetkin viihtyvät. Homeet, sienet ja virukset, homeet ja muut sienet), siitepölyt sädesienet osallistuvat luonnossa kuolleen sekä hyönteisten ja punkkien eritteet ja osat. elollisen materiaalin hajoittamiseen. Mikrobeja on kaikkialla eliympäristössäm- Tärkeimmät sisäilman mikrobit, joilla on me. Useimmat niistä ovat harmittomia, eräät terveydellistä merkitystä, ovat virukset, jopa hyödyllisiä ja välttämättömiä ihmisen bakteerit (mm. sädesienet) ja sienet (erityi- hyvinvoinnille. Sairauksia aiheuttavat eri- sesti homeet). tyisesti virukset ja bakteerit, mutta myös BAKTEERIT JA VIRUKSET uttavat bakteerit leviävät hengitysilman välityksellä. Sisäilman bakteerit ja virukset aiheuttavat infektioita ja bakteerien erittämät toksiinit Bakteereiden infektiivisyys on voimakkain voivat aiheuttaa kuumereaktioita ja yleis- joko hyvin alhaisessa tai hyvin korkeassa oireita. Mm. keuhkokuumetta, tuberkuloo- ilmankosteudessa (tutkittu mm. Escherichia sia, bruselloosia ja legioonalaistautia aihe- colilla, Mycoplasma pneumoniae'lla ja  16 Streptokokeilla). Eräiden bakteerisukujen moactinomyces. infektiivisyys on suurin hyvin kosteassa ilmassa (Serratia, Brucella, Staphylococ- Viime vuosina on kosteusvauriorakennusten cus). rakenteista eristetty myös muita bakteereita, joiden tiedetään voivan erittää toksisia eli Hengitysilman kautta leviäviä viruksia ovat myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Monia mm. influenssa, tuhkarokko (Rubeola), näistä bakteereista esiintyy yleisesti myös vesirokko (Varicella), vihurirokko (Rubel- maaperässä ja ulkoa sisään kantautuvassa la), Adenovirus (nuhakuumeen taudinkuva) pölyssä. Eräät niistä voivat aiheuttaa ihmi- ja Coxsackievirus (ihottumaa, kuumetaute- selle vakavia terveyshaittoja, jos ko bakteerit ja). RS-, parainfluenssa- ja rhinovirukset pääsevät lisääntymään elintarvikkeissa (nuhakuumeita) leviävät pääasiassa koske- (esim. Bacillus cereus). Tällöin niiden tuot- tuksen välityksellä, mutta ilmateitse tapah- tamat toksiinit voivat aiheuttaa ruokamyr- tuvalla pisaratartunnalla on myös merkitystä. kytysoireita. Näiden bakteereiden terveydel- listä merkitystä ihmisille niiden esiintyessä Sädesienet eli aktinobakteerit ovat itiöllisten rakennusten pinnoilla ja rakenteissa ei tois- maaperäbakteereiden ryhmä, jotka käyttäy- taiseksi tunneta. Kokeellisten soluviljelyko- tyvät rakennuksissa homesienten tavoin. keiden mukaan näiden bakteereiden pinta- Niille on tyypillistä voimakas maakellarin toksiinien tiedetään haittaavan solujen ener- haju, joka on hengitysteitä ärsyttävä. Tär- gia-aineenvaihduntaa ja vaikuttavan solujen keimmät sädesienisuvut, joilla on terveydel- ulokkeiden liikkuvuuteen. listä merkitystä, ovat Streptomyces ja Ther- SIENET JA HOMEET Homeita ja muita sieniä esiintyy kaikkialla luonnossa. Yleisimmät sisäilmassa tavatta- Jos kosteus vaikuttaa rakenteessa pidem- vat homelajit ovat Penicillium, Aspergillus, pään, paikalle ilmaantuvat vähitellen sekun- Cladosporium ja hiivat. Yleisimpiä ulkoil- daarivaihdeen mikrobit, jotka käyttävät massa esiintyviä homeita ovat Cladospori- ravintonaan pitkäketjuisia hiilihydraatteja. um, Penicillium, hiivat, Polyscytalum ja Pitkään jatkuneessa kosteusvauriossa valta- Botrytis. lajeiksi jäävät lopulta ns. tertiaarivaiheen mikrobit, jotka pystyvät hajottamaan paperin Kosteuden vaikuttaessa rakennuksessa pin- selluloosaa ja puun ligniiniä. Tällaisia sel- noilla ja rakenteissa alkavat kasvaa ensiksi luloosaa hajottavia, paperissa ja kartongissa em. tavanomaiset ulkoa sisään kulkeutuneet viihtyviä kosteusvauriomikrobeja ovat mm ja sisätiloissa luontaisesti esiintyvät ho- Stachybotrys atra eli S. chartarum. Puuma- mesienet, joita kutsutaan ensilinjan eli pri- teriaalissa viihtyviä mikrobeja ovat mm. maarivaiheen mikrobeiksi. Suurina esiinty- Trichoderma ja Aureobasidium. Loppuvai- minä nämäkin aiheuttavat asukkaille terve- heessa vaurioituneista puurakenteista löytyy ysriskin ja sairastumisen vaaran. Primaari- myös puun lujuusominaisuuksia heikentäviä vaiheen homesienet käyttävät ravinnokseen lahottajasieniä. Lahottajasienistä pelätyimpiä sokeriyhdisteitä ja muita lyhytketjuisia hiili- on lattiasieni eli Serpula lacrymans, joka hydraatteja. Homeet ovat ravintovaatimuk- pystyy itsenäisesti siirtämään kosteutta pit- siltaan hyvin vaatimattomia. Normaali pin- kiäkin matkoja paikasta toiseen rihmastonsa noilla esiintyvä pöly ja lika riittää niille avulla. Em. mikrobeista Stachybotrys on ravinnoksi, jos kosteutta on saatavissa edes usein toksiineja tuottava ja muut ovat aller- ajoittain. gisoivia. Sosiaali- ja terveysministeriön  17 sisäilmaohje mainitsee nimeltä neljä tervey- mikrobisuvuista, joita yleisesti on tavattu delle haitallista kosteusvaurioon viittaavaa suomalaisissa kosteusvauriorakennuksissa ja mikrobisukua eli indikaattorimikrobia: joita ei yleensä tavata terveissä rakennuksis- Phialophora, Aspergillus versicolor, Stacy- sa ainakaan kovin suurina pitoisuuksina. botrys chartarum (eli S. atra) ja aktinobak- Esimerkkejä kosteusvaurioon viittaavista teerit eli sädesienet (esim. Streptomyces). mikrobisuvuista on taulukossa 1. Eri tutkimuslaitoksilla on lisäksi omia listoja Taulukko 1. Kosteusvauriokohteissa esiintyviä mikrobisukuja Actinobacteria Olpitrichum Acremonium Paecilomyces Ascomycetes Phialophora Aspergillus versicolor, niger, terreus, ochraceus Phoma Aureobasidium Polyscytalum Basidiomycetes Rhizopus Chrysonilia Rhinocladiella Chaetomium Rhodotorula Eurotium Scopulariopsis Exophiala Sphaeropsidales-ryhmä Fusarium Stachybotrys Geotrichum Sporobolomyces Geomyces Trichoderma Humicola Tritirachium Hyalodendron Ulocladium Mucor Wallemia Oidiodendron Hiivat Kosteusvauriomikrobien allergisoivista tavina ja luotettavina, koska uusia, allergiaa ominaisuuksista on runsaasti kirjallisuutta. aiheuttavia mikrobeja löydetään jatkuvasti. Luetteloita allergiaa aiheuttavista kosteus- Esimerkkejä yleisimmistä allergiaa aiheutta- vauriomikrobeista ei voida pitää kovin kat- vista mikrobisuvuista on taulukossa 2  18 Taulukko 2 Välitöntä yliherkkyyttä eli I-tyypin allergiaa aiheuttavia kosteusvauriomikro- bisukuja. Alternaria Penicillium Aspergillus Phoma Aureobasidium Rhodotorula Cladosporium Serpula Fusarium Trichoderma Geotrichum Streptomyces Mucor MIKROBIEN KASVUOLOSUHTEET Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on maaperässä, niitä on luonnostaan monissa todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75%. tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuh- teiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravin- rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kos- nerikas, sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa teus, joista tärkein on kosteus. vähän itiöitä. Tämä selittää, miksi ilmanäyt- teissä voidaan todeta matala itiöpitoisuus, Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpö- vaikka homekasvu on silminnähtävää. tila on 15-30EC. Alle 0EC tai yli 60EC läm- Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa pötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasva- tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden maan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt, myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olo- käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaani- suhteita, kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erit- nen aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. täin hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta - ei muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jäl- välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti. leen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materi- aalin kuivattaminen ei siis ratkaise ongel- Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka maa. Eräät sienet (esim. lattiasieni) pystyvät sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Ho- siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla. meen kasvualustaksi kelpaa lasia ja metal- Emosieni elää turvallisessa kosteassa pai- leja lukuunottamatta melkein mikä tahansa kassa ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastule- useita metrejä jonkin epäedullisen materiaa- vy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti lin yli toiseen kasvupaikkaan. jne. Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sä- SIENTEN KASVUEDELLYTYKSIÄ desienien kasvua rajoittava tekijä, vaan - kosteus tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvu- - lämpötila > 0 °C alustan kosteus, vesiaktiivisuus. On huo- - happea saatavilla mattava, että homeongelman syntyyn ei aina KASVUSTOA EI TUHOA tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan - pakkanen lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivis- - kuivuus tyminen vaikkapa kylmään kaakeliseinään tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun  19 4.2.2. Pölypunkit Pölypunkit ovat hämähäkkieläinten heimoon sin ennen vuoteen sijaamista, sekä imuroi- kuuluvia kahdeksanjalkaisia, n 0.1 mm:n malla ja pesemällä vuodevaatteita säännölli- kokoisia, silmälle näkymättömiä pik- sesti. Punkkeja voidaan torjua tuulettamalla kueläimiä, jotka eivät ole vertaimeviä, kuten vuodevaatteet ulkona pakkasessa. Tämän etäiset sukulaisensa puutiaiset eli punkit. jälkeen kuolleet punkit on muistettava imu- Pölypunkit voidaan jakaa huone- eli kotipö- roida pois tuulettamisen jälkeen. Punkkien lypunkkeihin ja varastopunkkeihin. kemialliseen torjuntaan on myös tarjolla vuodevaatteisiin suihkutettavia torjunta- HUONEPÖLYPUNKIT aineita. Punkeille allergisoituminen voidaan osoittaa ihotestillä, vasta-ainetestillä tai Sisätiloissa elävistä pölypunkeista yleisim- altistuskokeella (Taulukko 3). piä ovat huonepölypunkit (Dermatopha- goides pteronyssinus ja Dermatophagoides VARASTOPUNKIT farinae). Huonepöly-punkit aiheuttavat suurimman osan ns. pölyallergiasta. Punkit Varastopunkkeja on useita satoja erilaisia. kasvavat parhaiten yli 45 %:n suhteellisessa Tärkeimmät varastopunkit, joille on olemas- kosteudessa, joten kosteusvaurioituneissa sa allergiatestausmahdollisuus ovat Acarus tiloissa on usein myös punkkeja. Pölypunk- siro, Lepidoglyphus destructor ja Tyropha- kien esiintymiseen ei vaikuta rakennuksen gus putrescentiae (Taulukko 3). Niiden on ikä eikä siivouksen tehokkuus. Pölypunkin tiedetty viihtyvän mm. viljavarastoissa ja eritteet ja kuolleiden punkkien osat aiheutta- muissa maatalous-kiinteistöissä. Varasto- vat mm. allergista nuhaa ja astmaa. Kosteas- punkit viihtyvät viileämmässä kuin huone- sa ilmastossa asunnoissa on yleisesti huone- pölypunkit eivätkä ne tarvitse ihmisen hil- pölypunkkeja, vaikkei rakennuksessa olisi settä elääkseen. Ne syövät kasvinosia, ho- varsinaista kosteusvauriota. Optimaalinen metta ja muita punkkilajeja ja muuta or- ilmankosteus terveyden kannalta on 30-45 gaanista materiaalia, kuten ruoanmurusia. %. Pölypunkkien kasvuolosuhteet ovat otol- Varastopunkkien esiintyvyyttä asunnoissa ja lisimmat, kun lämpötila ja ilmankosteus muissa rakennuksissa on vasta äskettäin ovat korkeita (lt 24-26 C ja RH yli 55 %). alettu tutkia. Niitä on löydetty lähes kaikista Asunnoissa pölypunkeille otollinen mik- rakennuksista, mistä niitä on etsitty, esim. roilmasto on yleensä sängyssä, jossa ihmisen kosteusvauriokodeista, toimistoista, myy- oma lämpö sekä hien ja hengityksen mukana mälöistä, leipomoista, elintarvike- haihtuva kosteus ihosta irtoavan hilseen teollisuuden rakennuksista ja monenlaisista ohella muodostavat huonepöly-punkkien maatalousrakennuksista ja eläinsuojista. kasvua suosivat olosuhteet. Punkit käyttävät Myös varastopunkit ovat allergisoivia ja ihmisen hilsettä ravintonaan. Huonepöly- aiheuttavat mm allergista nuhaa ja astmaa. punkkeja voidaan torjua pitämällä lämpötila Varastopunkeille allergisoituminen voidaan ja ilman suhteellinen kosteus riittävän ma- osoittaa ihotestillä, vasta-ainetestillä ja al- talana (20-22 C, RH alle 45 %). Punkkien tistuskokeella. Työpaikalla tapahtuneen määrää voidaan myös vähentää antamalla punkkialtistuksen aiheuttama sairaus voi- vuoteen kuivua ja tuulettua kunnolla aamui- daan korvata ammattitautina.  20 Taulukko 3. Punkkeja, joille allergisoituminen voidaan testata ihotestillä ja vasta-ainetestillä __________________________________________________________________________ Ihotesti IgE-vasta-ainetesti Altistusuute __________________________________________________________________________ Huonepölypunkkeja: Dermatophagoides pteronyssinus on on on Dermatophagoide farinae on on Dermatophagoides microceras on Varastopunkkeja: Acarus siro on on on Lepidoglyphus destructor on on Tyrophagus putrescentiae on on on Glycyphagus domesticus on Euroglyphus maynei on Blomia tropicalis on __________________________________________________________________________ 4.2.3. Hyönteiset Monet hyönteiset ja niiden eritteet ovat turkiskuoriaiset voivat aiheuttaa aller- suurina määrinä terveyshaitta ja monet niistä giaoireita, jos niitä esiintyy asunnossa suuri- voivat aiheuttaa allergiaa. Monissa maissa na määrinä. Allergisoitumista suurempi yleisenä elävä torakka (Periplaneta orienta- terveydellinen merkitys hyönteisillä on lis, P. americana) on Suomessa harvinainen, elintarvikkeiden pilaajana ja taudinaiheutta- mutta sen itäinen sukulainen russakka (Bla- jabakteereiden levittäjänä. tella germanica) on vielä 1940-50-luvulla ollut yleinen Suomessakin. Itärajan yli ta- Jäytiäiset ovat parin millimerin kokoisia, pahtuvan kanssakäymisen myötä russakoita lahoavassa puussa eläviä hyönteisiä, joiden on jälleen tavattu myös Suomesta. Russa- yleisimmät lajit ovat kirjatäi ja tomutäi. koita tavataan harvoin kotioloissa, mutta Jäytiäiset ovat vaaleita ja hentoja ja niillä on niistä on ollut harmia elintarviketeollisuu- suhteellisen suuri pää, jossa on tuntosarvet. dessa ja laitoskeittiöissä. Ranskantorakka Jäytiäiset lisääntyvät kosteissa ja lämpimissä (Supella longipalpa) pitää lämpimistä pai- paikoissa ja ne käyttävät hometta ravinto- koista ja piiloutuu mielellään mm. TV- naan. Kodeissa niitä tavataan myös ruoka- vastaanottimiin. Luonnossa esiintyviä torak- komeroissa, erityisesti viljatuotteissa. Jäyti- kalajeja, lapintorakkaa (Ectobius lap- äisten runsas esiintyminen muissa tiloissa ponicus) ja metsätorakkaa (Ectobius silvest- kuin keittiöissä viittaa rakenteiden kosteus- ris) tavataan joskus asunnoista. Torakka- ja homevaurioon. Ne eivät menesty kuivissa allergiaa esiintyy suomalaisella väestöllä olosuhteissa. muutamalla prosentilla. Lahovaurioiden yhteydessä puurakenteisiin Muita asunnoissa esiintyviä epämiellyttäviä saattaa pesiytyä kovakuoriaisia, jotka voivat seuralaisia ovat viemäreissä ja pesutiloissa kovertaa reikiä puurakenteeseen ja siten viihtyvät sokeritoukat ja varsinkin vanhojen nopeuttaa puun tuhoutumista. Tällaisia van- talojen ilmanvaihtokanavien kautta sisään hoissa hirsirakennuksissa ja uusissakin kos- pyrkivät turkiskuoriaiset, jotka nakertavat teusvaurioituneissa puurakennuksissa tavat- reikiä vaatteisiin. Sekä sokeritoukat että tavia kovakuoriaisia ovat mm. tupajumi,  21 hirsijumi, tuomaanjumi ja kuolemankello. kosteusvaurioon eivätkä ne uhkaa rakentei- Jauhojen ja muiden elintarvikkeiden mukana den lujuusominaisuuksia. Hyönteisten tun- silloin tällöin asuntoihin joutuvat riisihäröt, nistamisessa saa asiantuntija-apua luonnon- jauhokoisat ja rohmukuoriaiset eivät liity tieteellisistä museoista ja yliopistoista. 4.2.4. Kasvit Monet tavallisista huonekasveista ovat mm. lohikäärmepuu, jukkapalmu ja allergisoivia. Kukkivien huonekasvien kirjovehka. Näiden viherkasvien käyttöä siitepöly (esim. krysanteemit) sekä tuoksut julkisissa tiloissa kuten sairaaloissa ja (esim. hyasintti, posliinikukka) voivat oppilaitoksissa tulisi välttää. Jos kasvien aiheuttaa yliherkkyysreaktioita. Kukkivien multatila on jatkuvasti märkä, voi mullan huonekasvien lisäksi monet viherkasvit pinta homehtua ja kasvustosta irtoavat itiöt levittävät allergeenipölyä sisäilmaan ja voivat heikentää sisäilman laatua. voivat olla oireilun ja ongelmien syynä. Mittausten mukaan huonekasvien määrä ei Limoviikuna ja fiikukset erittävät kuitenkaan ole suoraan yhteydessä sisäilman maitiaisnestettä, joka kuivuttuaan leijuu homepitoisuuteen. Kasvien huollon ja pölynä ilmassa ja voi aiheuttaa mullanvaihdon yhteydessä voi sisäilman allergiaoireita sekä iholla että silmissä ja home- ja aktinomykeettipitoisuus hengitysteissä. Maitiaisnesteen allergeeni on hetkellisesti nousta varsin suureksi, joten rakenteeltaan samankaltaista kuin tällaisia toimia on syytä välttää silloin, kun luonnonkumin eli latexin, joten kumille tutkitaan itse rakennukseen liittyviä allergiset voivat saada oireita näistä ongelmia. kasveista. Muita allergisoivia kasveja ovat 4.2.5. Levät Levät ovat yksisoluisia, vedessä viihtyviä essaan. Nämä vesijärjestelmät on syytä pitää organismeja, joista eräät sisältävät lehtivih- puhtaana ja estää niissä tapahtuva bakteerei- reää. Sisäilman laatuun levät voivat vaikut- den ja levien kasvu joko mekaanisesti tai taa haitallisesti mm. ilmankostutusjärjestel- kemiallisesti. Levät voivat aiheuttaa ilman- missä, akvaarioissa ja ilmastointijärjestelmi- kostuttajakuumetta ja muita oireita ae- en jäähdytysvesissä suurina määrinä kasva- rosoleina elimistöön joutuessaan. 4.2.6. Lemmikkieläimet Kotieläinten pito on suomalaisissa perheissä rille ja viime vuosina suosituksi tulleelle yleistä. Lapsiperheistä jopa 50-60 %:lla on rotalle voi allergisoitua. Myös monet kar- kodissaan jokin kotieläin. Eläinten hilse sekä vattomat kotieläimet, kuten kilpikonnat ovat syljen ja virtsan proteiinit ovat kuitenkin voimakkaasti allergisoivia. Tällöin allergiaa allergisoivia ja eläinallergia onkin siitepöly- aiheuttava tekijä on eläimen virtsassa, jonka allergian ohella yleisimpiä allergian muoto- proteiini virtsan kuivuttua leijuu pölynä ja. Eri eläinlajien allergisoivissa ominai- ilmassa. Eläinten kuivikkeissa ja rehussa on suuksissa on jonkin verran eroja. Esim. epäpuhtauksia, kuten homeita, varastopunk- kissa- tai kaniallergia kehittyy usein huo- keja ja siitepölyä, jotka voivat aiheuttaa mattavasti nopeammin kuin koira-allergia. terveyshaittaa. Akvaariokalojen rehu sisältää Myös linnuille ja jyrsijöille, kuten hamste- useita voimakkaasti allergisoivia aineita,  22 kuten kala- ja katkarapujauhetta ja suuria sairauksilta eläinten mukana tulevan edulli- määriä histamiinia, joten rehujen pölyn sen bakteerialtistuksen vuoksi. Maatalous- hengittämistä on syytä välttää. ympäristössä kasvaneilla lapsilla on todettu olevan vähemmän allergiasairauksia kuin Kotieläinten hankkiminen allergia- kaupunkilaislapsilla. Jos lapsella jo on to- perheeseen on kiistanalainen asia, jossa dettu eläinallergia, ei eläimen hankkimista lääkäreidenkin mielipiteet vaihtelevat. Toi- voida kuitenkaan suositella. saalta eläinaltistus kiistatta lisää allergisoi- tumisen todennäköisyyttä pitkällä aikavälil- Terveydensuojelulain mukaan kotieläinten lä, toisaalta eläimille voi allergisoitua, suuri määrä voi olla asunnossa terveyshaitta, vaikkei itse koskaan hankkisi kotieläimiä. jonka poistamisesta tai vähentämisestä ter- Eläinepiteeliä on osoitettu olevan kaikissa veystarkastaja voi antaa kiinteistön omista- julkisissa rakennuksissa ja liikennevälineis- jalle määräyksiä joko asianomaiselle itsel- sä. leen tai naapureille aiheutuvan terveysvaaran vuoksi (esim. kennelin pito pienessä kerros- Viimeaikaisissa tutkimuksissa on esitetty, taloasunnossa). että kotieläinten pito voisi suojata allergia- 4.3 Kemialliset epäpuhtaudet 4.3.1. Yleistä Sisäilmassa voi olla kemiallisia haitta- formaldehydin vapautumista lastulevystä ja aineita joko tilan käyttäjän oman toiminnan polyuretaanivaahdosta. Myös muita orgaani- seurauksena, rakennusmateriaaleista vapau- sia yhdisteitä, mm. liuotinaineita saattaa tuvina päästöinä tai kosteusvaurioon liitty- vapautua rakennusmateriaaleista. Sisäilman vänä, materiaalien hajoamisen aiheuttamina formaldehydilähteistä tärkeimmät ovat las- päästöinä. Lisäongelmana voi olla suoraan tulevyt, lattialakat, sisustustekstiilit ja liimat. maaperästä tai esim. viemärijärjestelmästä Formaldehydin aiheuttamat oireet ovat hen- peräisin olevat haitta-aineet sekä ulkoa si- gitysteiden limakalvojen, ihon ja silmien sälle kulkeutuvat liikenteen ja teollisuuden ärsytysoireita, kuten silmien punoitusta, epäpuhtaudet. Kemiallisia haitta-aineita on nuhaa ja kurkun ärsytystä, sekä päänsärkyä tuhansia. Tässä kirjassa mainitaan vain ja väsymystä. Formaldehydi aiheuttaa myös muutamia tärkeimpiä. astmaa ja sen epäillään aiheuttavan syöpää. Formaldehydin pitoisuudelle on asetettu Ihmisestä peräisin olevista, sisäilman laatua ohjearvot. Nykyisistä lastulevyistä ei haihdu heikentävistä tekijöistä tärkein on hengityk- samassa määrin formaldehydiä kuin 1980- sen myötä ilmaan tuleva hiilidioksidi, jonka luvulla, koska teollisuus on muuttanut tuot- vaikutus korostuu, jos tiloissa on paljon teidensa koostumusta päästöjen minimoimi- ihmisiä ja puutteellinen ilmanvaihto, kuten seksi. esim. koululuokassa. Hiilidioksidin haitat on torjuttavissa riittävällä ilmanvaihdolla. Kor- Materiaaleista haihtuvista orgaanisista yh- kea hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa väsy- disteistä ilmoitetaan mittaustuloksena joskus mystä, päänsärkyä, levottomuutta, keskitty- vain kokonaispitoisuus, jolloin puhutaan ns. mis- ja oppimiskyvyn heikentymistä. Hiili- TVOC:sta (TVOC= total volatile organic dioksidipitoisuudelle on annettu ohjearvot. compounds). VOC-yhdisteiden kokonaispi- toisuudelle on annettu suositusarvot. Yhdis- Korkea ilman suhteellinen kosteus lisää teiden lähteen ja alkuperän arvioimiseksi  23 tarkempi kemiallinen analyysi on kuitenkin akkipitoisuutta voidaan käyttää indikaattori- tarpeen. Monet suoraketjuisista hiilivedyistä na mm. tasoitteista vapautuvien terveydelle ovat peräisin lakkojen, maalien ja liimojen haitallisten amiinien osoittamiseen. Ammo- liuottimista, osa taas talouksissa käytettä- niakki sinänsä on silmiä ja hengitysteitä vistä siivous- ja puhdistusaineista sekä kos- ärsyttävä kaasu, joka voi herkille henkilöille meettisista aineista. Eräät rengashiilivedyt, aiheuttaa oireita, mm päänsärkyä, silmä- ja aldehydit, esterit ja alkoholit ovat terveyden iho-oireita, mutta ei ole allergisoiva. kannalta huomattavasti haitallisempia kuin suoraketjuiset hiilivedyt. Joistakin kemialli- Saastuneesta maaperästä rakennuksiin nou- sista yhdisteistä voidaan päätellä niiden sevat kemialliset yhdisteet voivat aiheuttaa lähde. Esim. terpeenit ovat yleensä peräisin asunnoissa terveys- ja viihtyvyysongelmia. puutavarasta. Muovin pehmittiminä käytetyt Esimerkkejä ovat entisten huoltoasemien, ftalaatit ja muovimateriaaleista haihtuvat pesuloiden, kaatopaikkojen ja sahojen alu- yhdisteet, kuten 2-etyyli-1-heksanoli sekä eet, joiden päälle on rakennettu asutusta. TXIB ovat viime aikoina nousseet lisäänty- Pohjaveden saastumisen ohella em. toimin- vän kiinnostuksen kohteeksi, koska niiden not ovat Suomessakin aiheuttaneet kalliita epäillään olevan yhteydessä astman puh- korjauksia ja jopa kokonaisia kerrostaloja on keamiseen. jouduttu purkamaan. Vaarallisimpia ovat kaato-paikkojen ja sahojen jäljilta maape- Rikkipitoiset yhdisteet, kuten rikkivety, rään joutuneet myrkylliset yhdisteet ja ras- sulfidit ja haaroittuneet hiilivedyt viittaavat kasmetallit. viemärikaasujen pääsyyn sisäilmaan. Pahan- hajuisia rikkiyhdisteitä ja merkaptaaneja voi Elementtitalojen saumausaineissa on käy- sellutehdaspaikkakunnilla myös joutua ul- tetty PCB-pitoisia ja runsaasti lyijyä sisältä- koilmasta sisäilmaan ja vaikuttaa siellä viä yhdisteitä. Vanhojen elementtitalojen pitkiäkin aikoja. saumausten korjauksessa ja uusimisessa tulee estää terveydelle erittäin haitallisten Eräät kemialliset yhdisteet voivat olla peräi- PCB-yhdisteiden ja lyijyn joutuminen asuk- sin mikrobikasvustoista. Näiden ns. mVOC- kaiden hengitysilmaan, korjaustyötä tekevi- yhdisteiden terveysvaikutuksia ja vaikutus- en työntekijöiden hengitysvyöhykkeelle ja mekanismeja on pyritty selvittämään tutki- hiontapölyn myötä maaperään. Toimenpi- malla koe-eläinmallien avulla yksittäisten desuosituksia PCB ja lyijy-yhdisteiden huo- yhdisteiden vaikutusta mm. eläimen hengi- mioon ottamiseksi julkisivujen korjauksissa tystiheyteen. Minkään yksittäisen yhdisteen on annettu mm. ympäristöministeriön verk- vaikutusta ei ole voitu objektiivisesti osoit- kosivuilla sekä esitteessä ”PCB rakennuksis- taa sisäilmassa todettavilla matalilla pitoi- sa – PCB-yhdisteet elementtitalojen sau- suuksilla, vaan ärsytysvaikutus on saatu mausmassoissa. esiin vasta suurilla annoksilla. Kuitenkaan eri kemiallisten tekijöiden yhteisvaikutuksia Vanhojen rakennusten kosteudeneristykseen ei ole tarkemmin selvitetty. Todellisissa on aikaisempina vuosina käytetty kivihiili- asumisolosuhteissa asukkaat altistuvat jopa tervaa. Kyseinen aine sisältää syöpävaaralli- kymmenille eri yhdisteille samanaikaisesti. sia yhdisteitä, joilta on syytä huolellisesti suojautua korjaus- ja purkutöiden yhteydes- VOC-yhdisteiden lisäksi sisäilman ammoni- sä. Kivihiilitervassa on myös monia aller- akkipitoisuudelle on annettu suositusarvo. gisoivia aineita. Näiltä yhdisteiltä on syytä Ammoniakki on pistävän hajuinen kaasu, suojautua purku- ja korjaustöiden yhteydes- jota haihtuu mm virtsasta ja eräistä puhdis- sä. tusaineista. Sisäilman kohonnutta ammoni-  24 Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja ja seinälaatoista saattaa irrota asbestikuituja eristeitä on käytetty laajasti myös suomalai- sisäilmaan haitallisessa määrin. Asbesti on sessa rakennuskannassa varsinkin ennen syöpävaarallinen kuitu, joka aiheuttaa keuh- 1980-lukua rakennetuissa kohteissa. Näiden kosyöpää, keuhkopussin eli pleuran pahan- kohteiden purku- ja korjaustöissä tulee nou- laatuisia kasvaimia ja keuhkopussin pak- dattaa asbestityöstä annettuja ohjeita. As- suuntumista eli pleuraplakkeja. Asbestikui- besti ei kuitenkaan muodosta uhkaa asuk- tujen pitoisuudelle on annettu suositusarvo- kaiden terveydelle niin kauan kuin kyseinen ja. Nykyisin asbestin käyttö rakentamisessa rakenne on ehjä. on kielletty. Rikkoutuneista putkieristeistä, lattia- ja 4.3.2. Tupakansavu Tupakansavulle altistuu arvioiden mukaan ölle. Tupakansavulle altistuvien naisten kotiympäristössä 600 000 henkilöä ja työ- vauvojen syntymäpaino on keskimäärin paikoilla 300 000 henkilöä. Alle 15- pienempi kuin altistumattomilla äideillä. vuotiaista suomalaislapsista altistuu koto- Tupakansavulle altistuminen lisää hiukan naan tupakansavulle noin 7 %. Osuus on myös vastatyntyneisyyskauden kuolleisuutta. pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Kätkytkuolemat ovat yleisempiä tupakansa- vulle altistuneilla lapsilla kuin altistumatto- Tupakansavu aiheuttaa keuhkosyöpää myös milla. Viitteitä on myös ennenaikaisten savulle altistuville tupakoimattomille hen- synnytysten ja keskenmeno-riskin noususta kilöille. Arvioiden mukaan keuhkosyöpäris- tupakansavun vaikutuksesta. ki tupakansavulle altistuvalla tupakoimatto- malla on 1,2 – 1,4-kertainen altistumatto- Tupakansavu sisältää satoja kemiallisia maan verrattuna (Suomessa n. 10-30 keuh- yhdisteitä, joista tärkeimmät kaasumaiset kosyöpätapausta vuodessa). Tupakoivilla yhdisteet ovat hiilimonoksidi ja –dioksidi, syöpäriski on 10-25-kertainen kokonaan typpimonoksidi ja –dioksidi, formaldehydi, altistumattomiin verrattuna tupakoinnin nikotiini, bentseeni, tolueeni, 3-etenyyli- määrästä riippuen. pyridiini, etyylibentseeni, pyridiini, isopreeni ja limoneeni. Tupakansavu sisältää yli sata Tupakoimattomien altistuminen tupakan- ihmiselle haitalliseksi tiedettyä yhdistettä, savulle lisää sydän- ja verisuonisairauksien joista yli 40 on luokiteltu syöpävaarallisiksi. riskiä noin samansuuruisella lisäriskillä kuin Nikotiinipitoisuutta voidaan mitata ilmasta. keuhkosyövässäkin. Ympäristön tupakan- Havaitsemisraja on 0.05 mg/m3. savun arvioidaan aiheuttavan 50 – 300 sy- dänkuolemaa vuosittain. Itse tupakoivilla Paras keino torjua tupakan haittoja on tie- verisuonisairauksien riski on huomattavasti tysti tupakoimattomuus. Tupakansavun suurempi. haittoja työpaikoilla ja julkisissa rakennuk- sissa on torjuttu tupakkalain määräyksin. Tupakansavu aiheuttaa myös toiminnallisia Asuintiloissa sisällä tupakointia tulisi vält- muutoksia keuhkoihin, hengitysteiden ah- tää. Kerrostaloissa myös parveketupakointi tautumista ja astmakohtauksia. Lapset ovat sekä kotien ja työpaikkojen ulko-ovien ja herkempiä tupakansavun vaikutuksille kuin ilmanvaihto-järjestelmän sisäänoton aukko- aikuiset. Tupakansavulle altistuminen lisää jen läheisyydessä tupakoiminen aiheuttaa lapsilla korvatulehduksia ja muiden hengi- savun kulkeutumisen rakennuksen sisätiloi- tystieinfektioiden esiintyvyyttä. Erityisen hin. Tupakanhajua kulkeutuu rakennuksiin haitallista tupakansavu on kehittyvälle siki- myös tupakoitsijan vaatteissa.  25 Taulukko 4. Tupakansavun ja eräiden muiden työperäisten altisteiden aiheuttamia keuh- kosyövän riskitasoja suhteessa altisteettomaan väestöön (RR=1.0). ____________________________________________________________ Altiste RR 95 % luottamusväli ____________________________________________________________ Ympäristön tupakansavu 1.16-1.40 Aktiivitupakointi 10-25 Valimopäästöt 1.5 – 2.5 Asbesti 1.41 – 1.63 1.24-1.69 Kvartsi 1.3 – 1.41 1.22-1.62 Dieselpakokaasut 1.43- 1.47 1.23-1.67 Monirengashiilivedyt 1.53 1.14-2.04 Ruostumattoman teräksen hitsaus 1.94 1.28-2.93 ____________________________________________________________ (Sosiaali- ja terveysministeriö Tieteellinen perustelukatsaus ympäristön tupakansavun terveyshaitoista, Selvityksiä 11; 2000, 134s.) 4.3.3. Radon Radon on hajuton ja mauton radioaktiivinen perässä tietyillä alueilla poikkeuksellisen kaasu, joka nousee rakennuksiin maaperästä. paljon, mikä tulee ottaa huomioon kaavoi- Myös porakaivosta tuleva radonkaasu voi tuksessa, sekä uudis- ja korjausrakentami- päästä sisäilmaan ja aiheuttaa terveysriskin. sessa. Radonaltistusta mitataan mm. kuntien Radonaltistus on suurin rakennuksen alim- ympäristövalvonnasta saatavilla annos- massa kerroksessa. Radonin haittoja voidaan mittareilla, jotka lähetetään analysoitavaksi torjua mm. alapohjan tuuletuksella ja koko Säteilyturvakeskukseen (STUK). Säteilytur- rakennuksen hyvällä ilmanvaihdolla. Radon vakeskuksesta on saatavissa myös radon- ei aiheuta mitään oireita, mutta pitkäaikai- karttoja sekä ohjeita radonin haittojen tor- nen altistuminen lisää keuhkosyövän riskiä juntaan ja ennaltaehkäisyyn. erityisesti tupakoitsijoilla. Radonia on maa- 5. SISÄILMAONGELMIEN TUTKIMUSMENETELMÄT 5.1. Rakennustekniset selvitykset – kuntoarviot ja kuntotutkimukset Rakennuksen rakennusteknistä kuntoa ja tarvittavat näytteenotto-menetelmät suunni- sisäilmaongelmien syitä voidaan arvioida tellaan. Kuntoarvio toteutetaan havainnoin ja kuntoarvio- ja kuntotutkimusmenetelmillä, pintoja rikkomattomilla menetelmillä, mm. joiden yksityiskohtainen tarkastelu ei kuulu kosteuden osoittimia käyttäen. Kuntotutki- tämän oppaan sisältöön. Rakennuksen kun- mukset tarkoittavat perusteellisempia selvi- toarvio tai kuntotutkimukset muodostavat tyksiä, joihin voi liittyä rakenteiden avaami- kuitenkin lähtökohdan, jonka mukaan muut nen.  26 5.2. Mikrobien pitoisuuden mittaaminen Viranomaisohjeissa suositetaan sisäilmasel- mikroskopilla (SEM), jolloin myös kuolleet vityksissä ensisijaisesti materiaali- ja pinta- mikrobit saattavat tulla paremmin esiin, näytteiden ottamista. Kosteus- ja homevau- mutta määrien arviointi ja sukutason tun- rioituneen rakennuksen kuntotutkimus- nistus on vaikeampaa. oppaassa on selostettu tarkemmin näyt- teenotto- ja mittausmenetelmiä. Tilanteissa, Mikrobiongelmaa epäiltäessä sisäilma- jolloin ilmanäytteiden ottaminen katsotaan näytteet tulisi kerätä mieluiten talvella lumi- aiheelliseksi, ilman mikrobien pitoisuuksien aikana tai maan ollessa jäässä, jolloin ul- mittaamiseen käytetään tavallisimmin 6- koilmasta peräisin olevat itiöt eivät sotke vaiheimpaktoria (ns. Andersen-keräin), jossa tulosten tulkintaa. Ulkoilmassa homeitiöiden pumpulla imetään ilmaa kuudelle mikrobien pitoisuus on suurimmillaan syksyllä, jolloin kasvatusmaljalle. Harvemmin käytetty mit- ulko-sisäsiirtymä peittää alleen mahdolliset tausmenetelmä on avomaljamenetelmä. sisälähteet. Yhden näytteenottokerran pe- Molempien menetelmien toistettavuus ja rusteella ei pidä tehdä johtopäätöksiä, koska luotettavuus on hyvä, mutta yleensä pyritään itiöpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri käyttämään Andersen-keräintä. Pitoisuus aikoina. Monet homeet itiöivät vain tietyssä ilmassa ilmoitetaan yksikkönä cfu/m3 (colo- kosteudessa tai pimeässä. Jos rakenteissa on ny forming unit, suom. pmy/m3 = pesäkettä näkyvää homekasvua, ei sisäilmamittauksia muodostava yksikkö), mikä ilmoittaa ilmas- yleensä lainkaan tarvita lukuun ottamatta sa olevien elävien, lisääntymiskykyisten poikkeustilanteita, kuten oikeudenkäyntita- mikrobien tai itiöiden määrän il- paukset tai ammattitautiselvitykset. Matala makuutiometrissä. Menetelmä ei mittaa mikrobitaso ilmanäytteessä ei poissulje virusten, kuolleiden tai lisääntymiskyvyttö- mikrobiongelmaa rakennuksessa. mien mikrobien pitoisuutta. Andersen- keräimellä mittausaika on hyvin lyhyt (tav. Ongelmatapauksissa sisäilmamittauksia voi 10-15 min) eivätkä saadut pitoisuudet ole pyytää kuntien terveystarkastajilta. Homei- suoraan vertailukelpoisia avomaljoilla saa- den viljelyssä ja tunnistuksessa saa tarvitta- tuihin tuloksiin (500 cfu/m3 Andersen- essa apua yliopistoilta, alue- keräimellä vastaa suunnilleen 60 pesäkettä työterveyslaitoksilta ja Kansanterveys- maljoilla/tunti). laitoksen ympäristöterveyden osastolta. Näytteenoton jälkeen maljat kasvatetaan Ilmanäytteiden ohella on hyödyllistä ottaa ravinteiden ja lämpötilan suhteen valikoivis- myös pinta- ja rakennusmateriaalinäytteitä, sa kasvatusolosuhteissa, jolloin saadaan jotka täydentävät kuvaa rakennuksen mikro- ryhmittäin esille bakteerien kokonaismäärä, bitilanteesta. Joissakin tapauksissa vauriot ja mesofiiliset ja termotolerantit homeet ja kasvustot löytyvät vasta rakenteita purettaes- sädesienet sekä hiivat. (mesofiilinen = huo- sa. Pinta- ja materiaalinäytteitä voidaan ottaa neenlämpötilassa viihtyvä, termotolerantti kaikkina vuodenaikoina. Ongelmakohdan tai termofiilinen = korkeassa lämpötilassa lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa viihtyvä home tai sädesieni.) Ryhmäkohtai- vertailunäytteitä vaurioitumattomasta koh- sen määrällisen analyysin jälkeen pyritään dasta tai vaurioitumattomasta rakennuksesta. jatkoviljelyillä ja mikroskopoinnilla määrit- Pinta- ja materiaalinäytteet kuvaavat ilma- tämään mikrobin suku ja laji. Eräiden lajien näytteitä luotettavammin rakennuksen tilaa. tunnistuksessa ja rihmaston osoituksessa Toistettujen ilmanäytteiden avulla voidaan voidaan käyttää suoraa mikroskopiontia joko paremmin arvioida käyttäjien todellista valo-mikroskoopilla tai pyyhkäisyelektroni- altistumista kuin materiaalinäytteillä.  27 epäillyiltä vauriopaikoilta varsinkin mikro- Pintanäyte otetaan vanupuikolla 10x10 cm bivaurion ollessa piilevä. Näytteet tulee ottaa kokoiselta alueelta. Vauriokohdalta otettua puhtailla työvälineillä esim. puhtaaseen pintanäytettä tulisi myös verrata vastaavaan tiiviisti suljettavaan muovipussiin. Myös vaurioitumattomalta pinnalta otettuun ver- materiaalinäytteitä otettaessa puhtaat ver- tailunäytteeseen. Vertailunäytteet tulee ottaa tailunäytteet tulisi ottaa ennen vaurioitunei- ennen kuin vaurionäytteet. den kohtien näytteenottoa. Muutama gram- ma tai noin kourallinen materiaalia riittää Materiaalinäytteitä voidaan ottaa myös näytteeksi. 5.3. "Normaaliarvot" Sisäilman biologisille pölyille ei ole terve- tautua tuotantotiloista, vaikkei varsinaista ysperusteisia ohjearvoja tai enimmäispitoi- sisäilmalähdettä olisikaan. Pitoisuuden li- suuksia. Suomessa on tilastollisin menetel- säksi myös mikrobisuvustolla on merkitystä min tehty ehdotus normaaliarvoista, joiden terveyshaittaa arvioitaessa. alle jäävillä pitoisuuksilla voi myös esiintyä terveyshaittoja. Matala sisäilman mikrobi- Pintanäytteen pitoisuuksia >1000 cfu/cm2 pitoisuus ei luotettavasti poissulje kiinteis- pidetään kohonneina. Lisäksi mikro- tössä mahdollisesti olevaa mikrobiongelmaa. bisuvuston tarkastelulla on merkitystä. Ma- teriaalinäytteen pitoisuuksia > 10 000 cfu/g Pitoisuuksia arvioitaessa on otettava huomi- pidetään kohonneina. oon vuodenajan vaikutus. Suurin bakteerien normaalina pidettävä pitoisuus on 4500 OHJEARVOT ASUNNOILLE cfu/m3 kaikkina vuodenaikoina. Homeille ja ILMANÄYTE, HOMEET hiivoille tasoja alle 150 cfu/m3 voidaan pitää <150 cfu/m3 tavanomainen tavanomaisina, 150-500 cfu/m3 kohonneina 150-500 cfu/m3 kohonnut ja yli 500 cfu/m3:n pitoisuuksia korkeina. >500 cfu/m3 korkea Aktinobakteereiden 10 cfu/m3 alittavia ta- PINTANÄYTE soja voidaan pitää normaaleina ja tason >1000 cfu/cm2 kohonnut ylittäviä pitoisuuksia kohonneina. MATERIAALINÄYTE > 10 000 cfu/g kohonnut Annettuja pitoisuuksia ei voida soveltaa maatila-asuntoihin, joihin voi itiöitä kan- 5.4. Kemiallisten altisteiden määrittäminen Kemiallisten yhdisteiden analyysiä varten yhdisteille on analyysivalmiudet monissa näytteet kerätään yleensä ilmasta pumpulla laboratorioissa, joista vain osa on sertifioi- Tenax-putkeen tai vastaavaan näytteenotto- tuja yksiköitä. Haihtuvia orgaanisia yhdis- laitteeseen ja analysoidaan laboratoriossa teitä voidaan määrittää myös materiaaleista kullekin aineelle tai aineryhmälle soveltuvin ja kupumentelmällä myös suoraan epäillyn menetelmin. Formaldehydille, ammoniakille materiaalin pinnasta. ja amiineille sekä haihtuville orgaanisille  28 6. SISÄILMASTOLUOKITUS 2000 JA OHJEARVOJA SISÄILMAN EPÄPUHTAUKSILLE Vuonna 1995 Suomessa on otettu käyttöön sisäilmastosuureiden arvot. Luokka S1 on sisäilmastoluokitus, jonka valmisteluun ovat yksilöllinen, S2 hyvä ja S3 tyydyttävä si- osallistuneet merkittävimmät rakennusalan säilmasto (taulukko A). Luokitus perustuu järjestöt, Rakennustietosäätiö sekä sisäil- useisiin tutkimuksiin ja pitkäaikaisiin aistin- mastoalan asiantuntijoiden järjestö, Sisäil- varaisiin kokemuksiin sisäilman laadusta. S1 mayhdistys r.y. Keväällä 2001 on julkaistu tarkoittaa sellaista ilman laatua, jota 90 % luokituksen uusi versio, Sisäilmastoluokitus arvioitsijoista pitää hyvänä. S3 on alin hy- 2000. Vapaaehtoinen sisäilmaluokitus on väksyttävä luokka, jossa voi kuitenkin il- tarkoitettu käytettäväksi uudisrakentamises- maantua haittoja herkille henkilöille. sa ja laajemmissa peruskorjaustöissä. Si- säilmaluokitus on myös osa TEKESin Aistinvaraisuus on erittäin herkkä arviointi- TERVE TALO-teknologiaohjelman tuotta- menetelmä laadullisessa määrittelyssä, mo- mia "terveen talon" kriteerejä. nissa tapauksissa jopa mittausmenetelmän toteamisrajaa herkempi. Tällä menetelmällä Sisäilmaston tavoitearvoja on annettu mm ei tietenkään voida arvioida hajuttomia si- lämpöoloille, äänitasoille, ilmanvaihdolle ja säilman epäpuhtauksia, kuten häkäkaasua tai ilman epäpuhtauksille. Lisäksi on esitetty radonia. tärkeimmät lämmitys-, ilmanvaihto- ja il- mastointilaitteiden suunnittelussa tarvittavat Taulukko 5. Sisäilmaluokkien sanalliset käsitteet S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä ja lämpöolot ovat viihtyisät kesällä ja talvella. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja ja tarvittaessa parantamaan sisäilman laatua tehostamalla ilmanvaihtoa. Lämpöolot ja ilman laatu täyttävät pääsääntöisesti myös käyttäjien erityisvaatimukset (esim. vanhusväestö, allergikot, hengityselinsairaat). S2: Hyvä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on hyvä ja lämpöolot vedottomat. Kesän kuumimpina päivinä lämpötila nousee viihtyisän tason yläpuolelle. S3: Tyydyttävä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot täyttävät säännösten tarkoittamat vähimmäisvaatimukset. Ilma saattaa ajoittain tuntua tunkkaiselta ja vedon tunnetta saattaa esiintyä. Ylilämpeneminen on yleistä kuumina kesäpäivinä. Taulukko 6 Sisäilmaluokituksen rakenne SISÄILMAN TAVOITEARVOT(S) Ohjeet suunnittelulle ja toteutukselle (P) Vaatimukset rakennustuotteille (M) - Ohjeet rakennuttajalle Rakennus ja Talotekniikka Rakennusmateriaalien Ilmanvaihtotuot- rakenteet päästöluokitus teiden puhtausluo- kitus Ohjeet rakennus- Suunnitteluarvot Päästökriteerit Yleiset vaatimukset  29 ja rakennesuunnit- Ilmanvaihtolaitoksen Muut vaatimukset Tuoteryhmäkohtai- telulle puhtausluokitus (P) set vaatimukset Rakennustöiden puhtausluokitus Vaatimukset kos- teuden hallinnasta Materiaalien päästöjä luokitellaan M- tää pääasiassa M1-luokan materiaaleja. M2- päästöluokituksen avulla. Parhaaseen M1- luokan materiaaleja voidaan käyttää kor- luokkaan kuuluvia materiaaleja oli elokuus- keintaan 20 %:ssa huoneen sisäpinnoista, ei sa 2001 jo yli 450 tuotetta. Sisäilmaluoki- kuitenkaan yli 1 m2 M2-materiaaleja huo- tuksen ohjeiden mukaan tulee sisäilmasto- neen lattianeliömetriä kohden. luokan S1 tilan rakennusmateriaaleina käyt- Taulukko 7. Ilmanlaadun tavoitearvot EPÄPUHTAUS YKSIKKÖ SISÄILMASTOLUOKKA ENIMMÄISARVOT S1 S2 S3 Radon, Rn Bq(m3) 100 100 200 Hiilidioksidi, CO2 ppm 700 900 1200 Hiilidioksidi, CO2 mg/m3 1300 1650 2200 Ammoniakki ja amiinit, NH3 mg/ m3 30 30 40 Formaldehydi, H2CO mg/ m3 30 50 100 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet, TVOC mg/ m3 200 300 600 Hiilimonoksidi mg/m3 2 4 5.5 Otsoni, O3 mg/m3 20 50 80 Hajuvoimakkuus (intens. asteikko) - 3 4 5.5 Mikrobit cfu/m3 Ei enimmäisarvoa Tupakansavu Ei aistittavissa Hiukkaspitoisuus, PM10 mg/m3 20 40 50 Taulukko 8. Materiaaliluokitus LUOKAN M1 VAATIMUKSET Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaisemissio (TVOC) on alle 0.2 mg/ m2h. Yhdisteistä on tunnistettava vähintään 70 %. Formaldehydin (H2CO) emissio on alle 0.05 mg/m2h. Ammoniakin (NH3) emissio on alle 0.03 mg/ m2h IARC:n luokittelun mukaisten, luokkaan 1 kuuluvien karsinogeenisten (syöpävaarallisten) aineiden emissio on alle 0.005 mg/ m2h (WHO 1987). Materiaali ei haise (hajuun tyytymättömien osuus on alle 15 %). Laastit, tasoitteet ja siloitteet eivät saa sisältää kaseiinia. Luokan M2 vaatimukset Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaisemissio (TVOC) on alle 0.4 mg/ m2h. Yhdisteistä tunnistettava vähintään 70 %.  30 Formaldehydin (H2CO) emissio on alle 0.125 mg/ m2h. Ammoniakin (NH3) emissio on alle 0.06 mg/ m2h IARC:n luokittelun mukaisten, luokkaan 1 kuuluvien karsinogeenisten (syöpävaarallisten) aineiden emissio on alle 0.005 mg/ m2h (WHO 1987). Materiaali ei haise merkittävästi (hajuun tyytymättömien osuus on alle 30 %). Laastit, tasoitteet ja siloitteet eivät saa sisältää kaseiinia. 7 LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONTA 7.1 Ohjearvot Sisäilman mikrobeille ei ole olemassa ja vaurioitumisaste sekä mikrobisuvusto terveysperusteisia ohjearvoja Suomessa eikä määrällisen altistuksen lisäksi. muissakaan maissa. Koska kyseessä on Riskinarviointi perustuu aina myös muihin mahdollisesti allergisoiva biologinen pöly, ei tietoihin kuin mittausarvoihin. allergian kannalta turvallista alarajaa ole olemassa. Toisaalta samoja altisteita esiintyy Kuntien terveysvalvontaviranomaiset myös luonnossa eikä sulan maan aikana (terveystarkastaja, eläinlääkäri, ulkoa sisää kulkeutuvia mikrobeja voida terveyslautakunta) käyttävät omien rakennuksista kokonaan eliminoida. arvioidensa tukena edellä kuvattuja sosiaali- Viitteellisiä ohjearvoja on annettu ja terveysministeriön ohjeellisia hallinnollisen päätöksenteon tueksi, mutta pitoisuusarvoja. Ministeriön julkaisemaa terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa sisäilmaopasta ja –ohjetta uusitaan huomioon myös rakennuksen tekninen kunto parhaillaan. 7.2. Terveydensuojelumääräykset Terveydensuojelulaki (763/1994) ja –asetus ja -oppaassa em. lain ja asetuksen soveltami- (1280/1994) antavat ohjeita terveysvalvon- sesta, näytteenotosta ja tulosten tulkinnasta. taviranomaiselle asuntojen ja niihin verrat- Kyseinen opas on parhaillaan uusittavana ja tavissa olevien kiinteistöjen terveyshaitan uusi painos ilmestyy talven 2002-03 aikana. arvioinnista ja vastuutahoista. On huomatta- va, että terveydensuojelulain tarkoittama Asuntojen terveyshaitan kunnassa arvioi terveyshaitan käsite on erilainen kuin työ- terveystarkastaja, terveysvalvonnan johtaja suojelu- ja ammattitautilainsäädännössä. (tavallisimmin eläinlääkäri) tai tarvittaessa Terveydensuojelulain lähtökohta on ennalta- terveyslautakunta, jotka voivat antaa kiin- ehkäisy ja siksi terveyshaittana voidaan pitää teistön omistajalle tai taloyhtiölle korjauske- jo sairastumisen vaaraa aiheuttavan tekijän hotuksen tai käyttökiellon. Korjauskehotus toteamista rakennuksessa, eikä laissa edel- sidotaan yleensä johonkin määräaikaan ja lytetä tapauskohtaista näyttöä altisteen ja tarvittaessa kehotusta voidaan tehostaa uh- oireilun tai sairauden välisestä syy- kasakolla. Terveysviranomaisen ei yleensä yhteydestä. pitäisi ottaa kantaa korjaustapaan, vaan korjaussuunnittelu jää rakennusalan ammat- Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tilaisille. kunnille ohjeita mm. asumisterveysohjeessa  31 Terveydensuojelulain 26 §:ssä todetaan, että vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöstä asunnon tai muun sisätilan sisäilman puh- tai yleiseltä alueelta. tauden, lämpötilan, kosteuden, melun, il- manvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vas- Lääninterveystarkastajat ja lääninlääkärit taavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei toimivat kuntatason yläpuolella valvovana niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa asu- organisaationa ja tarvittaessa valituselimenä. ville terveyshaittaa. Myöskään eläimiä tai Keskusvirastoista sosiaali- ja terveysministe- mikrobeja ei saa olla siinä määrin, että niistä riö on ylin valvonta-viranomainen terveys- aiheutuu terveyshaittaa. valvontaa koskevissa asioissa. Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan “mil- Jos asukas epäilee asunnossaan kosteusvau- loin asunnossa tai muussa oleskelutilassa riota tai sisäilmaongelmaa, hänen tulee esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikro- asunto-osakeyhtiössä tai vuokra-asunnossa beja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kyl- viipymättä ilmoittaa asiasta kiinteistön isän- myyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta nöitsijälle. Omakoti-asukkaille oman kunnan niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheu- terveystarkastaja ja korjausneuvojat ja ra- tua terveyshaittaa asunnossa tai muussa kennustarkastajat antavat lisätietoja ja korja- tilassa oleskeleville, kunnan terveydensuo- usohjeita. Terveyshaittaa epäiltäessä terve- jeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka ystarkastajan tulee tehdä tarkastuskäynti menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen kohteeseen ja päättää jatkotoimien, näyt- epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin ter- teenoton ja korjausten tarpeesta. Terveys- veyshaitan poistamiseksi tai rajoittamisek- valvontaviranomainen voi antaa kiinteistön si”. omistajalle korjausmääräyksen tai ääritapa- uksissa määrätä kohteen osittain tai koko- Terveydensuojelulain 31 §:ssä mainitaan naan käyttökieltoon. Asunto ja kiinteistö- lisäksi mikrobeista ja vahinkoeläimistä: kaupan osapuolten vastuista voi kysyä neu- kunnan terveydensuojeluviranomainen voi voja kunnalliselta kuluttajaneuvojalta. velvoittaa kiinteistön tai yleisen alueen hal- tijan ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien mikrobien ja 7.3. Työsuojelumääräykset Pekka Roto Työelämässä on käytössä HTP-arvot, jotka sisäilmaa koskevaan valvontaan. Asunnoissa ovat määritelmänsä mukaisesti haitalliseksi oleskellaan pidempiä aikoja kuin tunnettuja pitoisuuksia. Kyseessä on siis työpaikoilla ja asukkaiden joukossa on myös sellainen työilman epäpuhtauden sairaita, herkistyneitä, vanhuksia ja pieniä rajapitoisuus, jota korkeammalla lapsia. pitoisuudella katsotaan olevan terveydellistä haittaa, mikäli henkilö altistuu 8 tunnin ajan Biologisille altisteille ei ole HTP-arvoja. tällaiselle epäpuhtauspitoisuudelle. Sosiaali- HTP-arvot valmistellaan ryhmätyönä ja ja terveysministeriö julkaisee HTP- niiden määrittelyssä käytetään parasta pitoisuusluetteloa. Asuntojen sisäilman saatavilla olevaa lääketieteellistä tutkimus- epäpuhtaustasot ovat yleensä oleellisesti tietoa. Suomessa käytössä olevissa matalampia kuin HTP-arvot, jotka eivät rakentamismääräyksissä sisäilman käytännössä sovi toimistotyöpaikkojen epäpuhtauksien raja-arvoiksi suositellaan  32 yhtä kymmenesosaa HTP-arvosta (RakMK - työntekijälle on järjestetty riittävä D2). Uusi työterveyshuoltolaki (1383/2001) opastus ja perehdyttäminen kyseisen ei muuta tätä määräystä. työn turvalliseen toteuttamiseen esimerkiksi työpaikan olosuhteista, Rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvien oikeista ja turvallisista työmenetelmistä, työturvallisuusriskien hallinnasta annetaan terveys- ja tapaturmavaaroista, koneiden ohjeita mm. työturvallisuuslaissa (uusittu ja laitteiden toimintatavoista sekä muista laki 738/2002) ja valtioneuvoston turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta - työntekijöille on järjestetty riittävästi (629/1994) ja työpaikkojen terveellisyys- ja oikean suojaustason mukaisia turvallisuusvaatimuksista. henkilökohtaisia suojaimia - työkohteen ympäristössä olevia Työsuojeluviranomaiset käyttävät tiedotetaan työstä ja sen vaaroista valvontatyössään soveltuvin osiin RT-kortin - työntekijöille on järjestetty lehteä RT-80-10712, Rakennusten kosteus ja työterveyshuoltolain (1383/2001) mikrobivauriot - Korjausrakentaminen sekä mukainen työterveyshuolto ja RATU-korttia 82-0239, Kosteus- ja terveystarkastus ja -seurantajärjestelmä. mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. RT-kortissa on esitelty seikkaperäisesti Varmistetaan, että kosteus- ja mikrobivaurioisten rakennusten - tarvittavat sähkö-, kaasu- ja muut johdot, korjausprosessia ja sen yhteydessä on putket sekä säiliöt on katkaistu, suljettu perusteellinen kirjallisuusluettelo. ja tyhjenetty sekä tarvittaessa huuhdeltu - koneet ja laitteet toimivat ja niiden tehot RT-kortissa on kuvattu mikrobivaurioisten riittävät rakenteiden purkutyössä tarvittava - työnaikainen ilmanvaihto on suunniteltu työturvallisuus seuraavasti sellaiseksi, että korvausilma virtaa aina puhtaasta tilasta likaiseen päin Tilaajan on ennen rakennustyön alkamista (eristyksestä, kohdepoistoista ja työtilan huolehdittava, että alipaineistuksesta on annettu tarkempia - työkohteessa on tehty kosteus- ja ohjeita Sosiaali- ja terveysministeriön mikrobiselvitys työsuojeluosaston ohjekirjassa) - suunnitelmissa esitetään työntekijöiden ja työn vaikutuspiirissä olevien suojaus, Korjaustyön aikana varmistetaan, että esim. pölyntorjuntatoimet, suojaustaso - suunnitelmien mukaisia turvallisia sekä käytettävät menetelmät työtapoja noudatetaan - työkohteen ympäristössä olevia - henkilökohtaisia suojavälineitä käytetään tiedotetaan työstä ja sen vaaroista - koneet ja laitteet toimivat suunnitellulla - työn toteuttajalla ja työtä valvovilla ja riittävällä tavalla rittävät tiedot ja kokemus kyseisen työn - työkohteen työaikainen siisteys on turvalliseksi toteuttamiseksi riittävä - työn toteuttaja tuntee työpaikan - purkujätteet siirretään pois suljetuissa olosuhteet, oikeat ja turvalliset säkeissä ja astioissa ja työmenetelmät, terveys- ja - rakenne ei menetä purkuaikana tapaturmavaarat, koneiden ja laitteiden lujuuttaan (turvallinen purkujärjestys on toimintatavat sekä muut turvallisuuteen käänteinen rakentamisjärjestykselle) vaikuttavat tekijät. Purkutyön jälkeen varmistetaan, että Työnantajan on huolehdittava, että - suojaukset, telineet ja tuennat voidaan  33 purkaa poistaa, mikäli se on käytännössä - korjaustyöstä ei ole jäänyt tai siitä ei ole mahdollista. Pelkkä pintaremontti tai syntynyt sellaista vahinkoa, josta saattaa pintapuhdistus vain lykkää ongelman myöhemmin aiheutua vaaraa kohteessa lähitulevaisuuteen. Myös kuivuneet oleville mikrobikasvustot ja kuolleet itiöt ovat - työn jälkeisellä ilmanvaihdolla on haitallisia ja ylläpitävät oireilua. saavutettu hyväksyttävä ilmanlaatu Korjaustöiden purkutyövaiheen aikana ei Tällä hetkellä on saatavissa melko kattavasti kiinteistössä pidä asua tai työmaa-alue tulee työsuojeluohjeistusta kosteus- ja eristää asuintiloista. Homeisia rakenteita mikrobivaurioisten rakennusten käsiteltäessä (esim. näytteenoton tai korjaustyöhön. Kuitenkaan yksiselitteisesti korjaustyön aikana) tulee käyttää sitovia ohjeita ei käytännössä ole. korkealuokkaisia hengityksen suojaimia (P2- Pääsääntöisesti työsuojeluviranomaiset P3-luokan hengityssuojain sekä silmäsuojain noudattavat RATU 82-0239:n ohjeita tai moottoroitu hengityssuojain eli valvontatyössään. raitisilmakypärä) sekä suojavaatetusta ja - ikrobikasvustot tulee kokonaisuudessaan käsineitä. pintamateriaaleista haihtuvat yhdisteet. Yleensä haihtuvien yhdisteiden haitat 7.4. Sisäilma ja työterveyshuolto katoavat muutamassa kuukaudessa. Pekka Roto Poikkeuksena ovat kosteuteen liittyvät materiaalipäästöt, esim. märän betonilaatan Työpaikkojen terveys- ja vaikutuksesta vapautuvat muovimaton ja turvallisuusvaatimuksista annetun tasoitteen päästöt, jotka ovat poistettavissa valtioneuvoston päätöksen 2.§:n mukaan vain vaihtamalla materiaalit. (728/99) työnantajan tulee huolehtia siitä, että kaikki työpaikalla havaitut viat, jotka Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää saattavat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen mahdollisimman tarkasti oireiden syyt sekä ja turvallisuuteen, korjataan samalla käynnistää rakennusta koskeva mahdollisimman nopeasti. Samoin ongelman syiden etsiminen. työpaikalla käytettävä koneellinen ilmanvaihto on pidettävä toimintakunnossa. Mikäli kyseessä on pienehkö ja selvästi rajallinen kosteusvaurio eikä työntekijöiden Työpaikkojen sisäilmaongelmat oireiden tarkempi selvitys viittaa työpaikalla kanavoituvat usein työterveyshuoltoon, joka olevaan syyhyn, järkevintä on aloittaa joutuu ottamaan kantaa ongelmaan. välittömät korjaustoimenpiteet. Jos on syytä Tavallisimmissa tapauksissa työntekijät otaksua, että vaurio on laajempi ja valittavat yleisoireita, joista tavallisimpia mahdollisesti rakennuksen rakenteissa on ovat väsymys, ylähengitystie- ja silmä- mikrobikasvua, tarvitaan rakennustekninen ärsytys. Joissakin tapauksissa esiintyy myös selvitys. Joissakin tapauksissa selvityksiä astmaoireita ja kuumeilua. Mikäli tällaisia voidaan tarvita työntekijöiden oikeusturvan oireita ilmenee ja kyseessä on selvästi vuoksi, esim. ammattitautiepäilyissä. havaittava kosteus- ja/tai homevaurio, Rakennusteknisen selvityksen teko on työntekijöiden ei tulisi työskennellä tiloissa vaativaa asiantuntijatyötä ja on syytä ennenkuin ongelma on selvitetty ja korjattu. varmistua, että tekijä on ammattitaitoinen. Pääosassa tapauksia sisäilmaongelma Sisäilman laadun mittaukset ja rakenteiden liitetään työpaikan ilmanvaihtoon. Yleisiä tutkiminen jäävät kokonaan työnantajan tai ovat myöskin korjausrakentamisen jäljiltä kiinteistön omistajan kustannuksiksi, koska  34 ne eivät kuulu Kansaneläkelaitoksen työpaikkaselvitys jokaisessa työpaikassa, työterveyshuollon korvausten piiriin. jossa useampi työntekijä ilmoittaa samankaltaisia oireita, jotka ajallisesti Oireiden yleisyyden kartoittaminen on mah- yhdistyvät työpaikkaan ja –aikaan. dollista oirekyselyn avulla. Aluetyöterveys- Työpaikkaselvitykseen on syytä kutsua laitosten tarjoama Örebro-lomakkeella teh- rakennuksen ilmanvaihdosta huolehtiva tävä sisäilmastokysely (MM-40-FIN) on henkilö tai huoltoyrityksen edustaja. käyttökelpoinen yleisissä oireselvityksissä. Ilmanvaihdon säädöissä ja laitteiden Tulosten graafinen esitys antaa luontevan toiminnassa tai huollossa saattaa olla pohjan keskusteltaessa ongelmasta työnte- puutteita. Tärkeitä tarkastuskohteita ovat kijöiden kanssa. Menetelmä ja tulosten tul- ilmanvaihtokanavat, tulo- ja poistoilman kinta on kuvattu Työterveyslaitoksen toi- aukkojen kunto sekä suodattimet. Mikäli mittamassa oppaassa (Kosteus- ja ho- ongelman syy ei selviä yksinkertaisesti, on mevaurio-ongelmat työpaikoilla 1999). syytä tehdä tarkempi selvitys Perusteellisempi selvitys on mahdollista ilmanvaihtoasiantuntijan kanssa. tehdä Tuohilampi-lomakkeistoon pohjautu- Ilmanvaihdon puutteiden ohella valla Kansanterveyslaitoksen oirelomak- rakennuksessa voi tietenkin olla lisäksi keella (Susitaival ja Husman 1997). mikrobiongelma ja/tai kaasumaisten epäpuhtauksien lähteitä. Työterveyshuollon tulisi tehdä 7.5. Ammattitaudin käsite ja toteaminen Pekka Roto Ammattitauti on lainsäädännössä määritelty myönteistä korvauspäätöstä, että (Ammattitautilaki 343/88 ja –asetus ammattitaudille on osoitettu yksiselitteinen 1347/88) sairaudeksi, jonka on aiheuttanut syy ja muut syyt on poissuljettu. todennäköisesti ja pääasiallisesti työssä Ammattitautiasetuksessa on lueteltu esiintyvä fysikaalinen, kemiallinen tai esimerkkejä tunnetuista ja merkittävimmistä biologinen altiste. Ammattitaudit korvataan ammattitaudeista ja niiden aiheuttajista. tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella. Ammattitauteja diagnosoivat Ammattitaudin korvauskäsittelyssä esittelijät yliopistosairaaloiden ammattitautien ja vakuutusyhtiön lääkäri valmistelevat poliklinikat ja muut erikoissairaanhoidon korvauspäätöksen. Sitä ennen vakuutusyhtiö yksiköt sekä Työterveyslaitos riippuen selvittää vakuutetun työnantajalta (tai sairauden tyypistä. Useimmat meluvammat, työnantajilta) sekä hoitaneilta lääkäreiltä työperäiset keuhkosairaudet ja ammatti- tarkemmat tiedot altistumisesta sekä ihotaudit diagnosoidaan keskussairaaloissa, sairaushistoriasta. Lopullisen päätöksen harvinaisemmat sairaudet tekee vakuutusyhtiön korvauspäällikkö, joka Työterveyslaitoksella. on lakimies. Yleinen väärinkäsitys ammattitaudista Jos ammattitautipäätös on kielteinen ja syntyy tapauksissa, joissa henkilö sairastuu vakuutettu on päätökseen tyytymätön, hän sairauteen, jolla voi olla muu syy kuin voi valittaa asiasta tapaturmalautakuntaan. altiste, jota potilas pitää sairauden Seuraava ja käytännössä korkein valitusaste aiheuttajana. Ammattitaudin lautakunnan jälkeen on vakuutusoikeus. korvauspäätöksen tekee vakuutusyhtiö. Merkittävimmissä Korvaaja eli vakuutusyhtiö edellyttää ennen menettelytapakysymyksissä voi tulla  35 kyseeseen valitusluvan pyytäminen korkeimmalta oikeudelta. 7.6. Terveysvaaran arviointi ja ehkäisy työpaikkojen kosteus- ja homeongelmissa Markku Seuri Terveysvaaran arviointi home- ja rakennusten kosteusvaurioihin. Tässä kosteusvaurioissa on ongelmallista siitä esityksessä pyritään kuvaamaan niitä syystä, että varsinaisia terveyshaitan keinoja, joilla kosteus- ja aiheuttajia ei tunneta. Koska terveyshaitan homevaurioituneen rakennuksen aiheuttajaa ei tunneta, sitä ei voida mitata. terveyshaitan suuruutta voitaisiin kuvata, Siksi kosteusvauriokohteiden terveysvaaran vaikka itse terveyshaitan aiheuttajaa tai arviointi on tehtävä epäsuorasti eikä arvion aiheuttajia ei tunneta eikä voida mitata. osuvuus ole yhtä hyvä kuin sellaisten altisteiden kohdalla, joissa altistus voidaan Terveysvaaran arviointi perustuu epäsuoraan mitata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö päättelyyn. Epäsuoran päättelyn kolme kosteusvauriorakennusten aiheuttamaa keskeistä tekijää ovat rakennustekniset haittaa voitaisi millään tavoin luokitella. selvitykset, ympäristön haittatekijöiden mittaukset, etenkin mikrobimääritykset ja Kosteus- ja homevauriorakennusten havaittujen oireiden ja sairauksien aiheuttamia terveyshaittoja voidaan ehkäistä tutkiminen. sellaisella rakentamisella, joka ei johda 7.6.1. Terveyshaitan tunnistaminen Vaara voidaan tunnistaa vaaratekijän tai työpaikalla on usein ensimmäinen tilan käyttäjien oireilun ja sairauksien kosteusvauriosta tuleva viesti perusteella. Kosteus- ja homevaurioiden terveydenhuoltoon, mutta vain harvoin se on merkit (esim. näkyvää hometta rakenteissa, ensimmäinen vaurion merkki. Rakennuksen kosteusläikkiä sisäpinnoissa, sisustus- huoltohenkilöstö, isännöitsijä tai kiinteistön materiaalin irtoaminen tai vioittuminen, omistaja voivat olla tietoisia vaurioista, hajua) osataan nykyisin jo tunnistaa mutta varsin usein vauriot ovat piileviä. kohtuullisen hyvin. Mainittujen merkkien lisäksi käyttäjien haastattelulla voi saada Henkilön oireiden perusteella ei viitteitä riittämättömästi korjatuista homevauriota voi todeta. Useimmat vaurioista (ns. päälle maalaamisesta), jossa sisäilmaan liittyvät haitat voivat syntyä vaurioituneita materiaaleja on jätetty useiden erilaisten sisäilmahaittojen rakennukseen. Lisäksi tilan käyttäjien tiedot seurauksena. Ainoastaan rakennukseen toistuvista vesivaurioista antavat viitteitä liittyvä kuumeilu tai kuumeilun tunne on siitä, missä haittaa voisi olla. melko varma merkki mikrobiperäisestä haitasta, sillä mikään muu sisäilman Työntekijän tai työntekijöiden oireilu epäpuhtaus ei tällaista oiretta aiheuta.  36 7.6.2. Terveysvaaran arvioinnin suuri ongelma Kosteus- ja homevaurioissa terveyshaitan se tulee poistaa. Tämä kanta on suuresti aiheuttajaa ei tunneta. Todennäköistä on, selkeyttänyt toimintaa, mutta ei ole että terveyshaitan aiheuttajia on useita (esim. ongelmaton. Pelkällä homekasvun itiöt, allergiaa aiheuttavat yhdisteet, sadat tutkimuksella ei haitta-asteeltaan erilaisia mykotoksiinit, homeiden pintarakenteet, kohteita voida luokitella. Tällainen muut mikrobit, haihtuvat orgaaniset luokittelu olisi kuitenkin tarpeen, jotta yhdisteet), mutta haittatekijöiden riittämättömät taloudelliset voimavarat mittaamiseen ei menetelmiä ole. Miten siis voitaisiin suunnata niihin kohteisiin, joissa kuvata vaaraa, jonka aiheuttajaa ei tiedetä? rahalla saataisiin paras hyöty ja toisaalta voitaisiin löytää kohteet, joissa tarvittaisiin Tämä on ollut myös viranomaisvalvonnan välittömiä toimia. pulma. Terveydensuojeluviranomaisten ohjeistuksessa, jota myös Luokittelu on mahdollinen, jos rakennus ja työsuojeluviranomaiset soveltaen käyttävät, sen käyttäjät tutkitaan perusteellisesti. Tämä tämä ongelma on ratkaistu siten, että itse arvio voidaan jakaa kolmeen osaan: altistumisesta ei välitetä lainkaan (koska sitä rakennustekniseen arviointiin, ympäristön ei voi mitata), vaan lähtökohtana on se, että tutkimukseen (jossa mikrobien tutkimuksen suomalaisiin rakennuksiin ei kuulu merkitys on suurin) ja ihmisten homekasvu. Valvonta perustuu siihen, että tutkimukseen. näkyvä homekasvu on aina terveyshaitta ja 7.6.3. Rakennustekninen selvitys – kosteus ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus Terveyshaittaa arvioitaessa liittyvät pitkään, jopa yli 10 vuotta rakennusteknisessä arviossa pääpaino on jatkuneisiin vaurioihin. vaurion syyn, laajuuden sekä vaurion ja sisäilman välisen yhteyden toteamisessa. Ympäristöministeriön oppaassa ’Kosteus- ja Vaurion merkitys korostuu, jos se sijaitsee homevaurioituneen rakennuksen suorassa yhteydessä sisäilmaan tai jos vaurio kuntotutkimus’, on annettu käytännön sijaitsee rakennukseen tulevan ilmavirran ohjeita rakennusalan ammattilaisille varrella. Jälkimmäiseen kuuluvat paitsi kosteus- ja homevaurioituneiden ilmanvaihtokanavien mikrobivauriot, myös rakennusten kuntotutkimusten vuotoilmareiteillä olevat vauriot. suunnittelusta, toteutuksesta sekä Terveyshaittojen kannalta tärkeää on myös vaurioitumisen arviointiperusteista ja vaurion ikä. Yleensä vaikeat terveyshaitat korjaustavan valinnasta. 7.6.4. Ympäristönäytteet Mikrobinäytteet tulisi ottaa suoraan määrän arviointi ja tästä syystä tutkivan vaurioituneesta materiaalista. laboratorion osaamisella on erittäin suuri Mikrobinäytteiden vastausten tulkinta merkitys arvioitaessa terveyshaittaa. perustuu ensisijaisesti mikrobilajiston Käytännössä laboratorion laatua voi arvioida tunnistamiseen, ei niinkään mikrobien siten, että laboratorion vastauksesta tulisi määrän arviointiin. Käytännössä lajiston ilmetä, onko näyte tavanomainen vai onko tunnistus on huomattavasti vaikeampaa kuin siinä viitteitä kosteusvauriosta. Lisäksi  37 vastauksesta tulisi näkyä, onko todistusarvo on olematon eikä sen tunnistettujen sienilajien joukossa sellaisia perusteella voida rakenteiden lajeja, joiden tiedetään usein tuottavan kosteusvauriota tai terveyshaittaa poissulkea. mykotoksiineja. Mykotoksiineja tuottavien lajien esiintyminen näytteissä viittaa Mikrobinäytteiden lisäksi kosteusvaurioissa tavanomaista suurempaan terveyshaitan tutkitaan usein haihtuvia orgaanisia mahdollisuuteen. Terveyshaittaa ei yhdisteitä (VOC). Etenkin alkaalisen kuitenkaan voi yksin mikrobinäytteiden kosteuden aiheuttamia lattianpäällysteiden perusteella arvioida. hajoamista voidaan parhaiten tutkia selvittämällä lattiapäällysteistä vapautuvia Mikäli materiaalinäytettä ei saada suoraan hajoamistuotteita. Lattiapäällysteiden vaurioituneesta materiaalista, voidaan näyte hajoaminen on ilmeisesti puhtaasti ottaa laskeutuneesta pölystä tai ilmasta. kemiallinen tapahtuma eikä vaadi mikrobien Tavanomaiseksi tulkitun ilmanäytteen läsnäoloa. 7.6.5. Havaitut oireet ja sairaudet Kaikki kosteus- ja homevauriot tuottavat selvittämällä rakennuksessa viime vuosina monenlaisia terveyshaittoja eikä ole ilmaantuneiden uusien astmatapauksien olemassa mitään ”hometalotautia”. Oireet määrä tai selvittämällä kyselyin voivat olla muutamassa päivässä ohimeneviä alahengitystieoireiden yleisyyttä. ärsytysoireita, toistuvaa hengitystiesairastelua tai pysyvään haittaan Oireiden ja sairauksien selvittelyssä syntyy johtavaa astmaa ja niveloireilua. Hankalat käsitys niistä oireista ja mahdollisista haitat ovat kaikkien kosteus- ja sairauksista, joita rakennukseen liittyy. homevaurioiden joukossa harvinaisia, mutta Vaikka kosteusvauriot on aina korjattava, niitäkin esiintyy. Tämän takia oleellista korjausten aikataulussa voi olla eroja. Jos olisikin pystyä poimimaan monien vaikuttaa siltä, että rakennus tuottaa paljon kosteusvaurioiden joukosta ne, jotka pysyvää haittaa (esim. uusia astmatapauksia) tuottavat pysyvää haittaa ja korjata nämä korjaukset on tehtävä nopeasti ja altistuksen kohteet ensin. lopettaminen esimerkiksi tilojen sulkemisella voi olla perusteltua. Sen sijaan Oireita voidaan kartoittaa kyselylomakkein. ohimenevien haittojen suhteen korjaustoimet Työpaikoilla on käytössä MM-40 eli Örebro- voidaan useimmiten suunnitella huolella ja kysely, jota on käytetty lähes 10 vuotta toimintoja rakennuksessa jatkaa joidenkin monilla sadoilla työpaikoilla. Lomake on nopeasti ja helposti tehtävien toimien lyhyt, nopeakäyttöinen, mutta ei kaikin osin jälkeen. Tällaisia nopeita ja helposti tehtäviä ongelmaton. MM-40 kyselyä voidaan toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi käyttää myös terveystarkastusten pohjana. ilmanvaihdon lisääminen, ilmanvaihdon tasapainottaminen, vuotoilmareittien Astmaan sairastumisen riskiä voidaan tukkiminen, vaurioituneen alueen arvioida esimerkiksi uloshengityksen alipaineistaminen ja sulkeminen. huippuvirtaus (PEF) seurannalla,  38 7.6.6. Terveydellisen vaaran arvioinnin yhteenveto Edellä mainittuja kolmea osaa eli haitta voidaan tulkita siten, että keinot rakennusteknistä selvitystä, haitallisen altistumisen oleelliseksi ympäristönäytteitä sekä sairauksien ja vähentämiseksi on selvitettävä heti, oireiden tutkimusta käyttäen terveydellinen käytännössä muutamien viikkojen sisällä ja vaara voidaan luokitella. Haitan tarkkaan jos altistumista ei voida oleellisesti numeeriseen arviointiin on kosteus- ja vähentää, rakennus on tyhjennettävä. homevauriorakennuksissa mahdotonta Kohtalainen haitta tarkoittaa, että vauriot on päästä ja sen takia voidaan eri kohteiden korjattava kohtuullisessa ajassa. vertailuun soveltaa Työsuojeluhallinnon Kohtuullinen aika taas määräytyy sen ohjeissa käytettyä jakoa: merkityksetön, mukaan, mitä vaurioiden lisätutkimus, hyväksyttävä, kohtalainen, merkittävä ja vaurioiden korjaussuunnittelun ja sietämätön (Ala-Risku ym. 1996). Taulukko rahoituksen järjestäminen vaatii. Korjauksia 1 on lainattu kirjasta Haasteellinen sisäilma odotellessa tulee rakennuksen kuntoa ja sen (Seuri ja Palomäki, 2000) ja siinä on esitetty käyttäjiäen terveyttä seurata. Muiden haittaa yksi tapa kuvata riskiä haitan vakavuuden ja kuvaavien osien osalta voidaan noudattaa haitan todennäköisyyden mukaan. Tätä ympäristöministeriön oppaassa, Kosteus- ja taulukkoa voidaan tulkita siten, että homevaurioituneen rakennuksen korjaus, sietämätön haitta tarkoittaisi rakennuksen esitettyä periaatetta: ”Yleisohje on, että välitöntä tyhjentämistä ja asukkaiden tai sisäilmaan yhteydessä olevat selvästi toimintojen siirtämistä muualle. Merkittävä vaurioituneet materiaalit vaihdetaan tai kunnostetaan.” Taulukko 9. Riskin kuvaaminen haitan vakavuuden ja haitan todennäköisyyden perusteella. Haitan vakavuus Haitan todennäköisyys Hyvin epätoden- Epätoden- Mahdollinen Odotettavissa näköinen näköinen oleva Viihtyisyyshaitta Merkityksetön Merkityksetön Merkityksetön Hyväksyttävä Toimintakyvyn heik- Merkityksetön Merkityksetön Hyväksyttävä Kohtalainen keneminen Oireita Merkityksetön Hyväksyttävä Kohtalainen Merkittävä Ohimenevä sairaus Merkityksetön Hyväksyttävä Kohtalainen Merkittävä Pysyvä sairaus Hyväksyttävä Kohtalainen Merkittävä Sietämätön Eliniän lyheneminen Kohtalainen Kohtalainen Merkittävä Sietämätön  39 KIRJALLISUUTTA Ala-Risku ym., Riskien hallinta työolojen parantamisessa. Työhallinnon julkaisu 121. 1996. Alexandersson R, Hedenstierna G. "Sjuka hus-syndromet" - longitudinell undersökning av lungpåverkan. Läkartidningen 84:1987; 32-33. Arlian LG, Bernstein IL, Gallagher JS. The prevalence of house dust mites, Dermatophagoi- des spp. and associated environmental conditions in homes in Ohio. J Allergy CLin Immunol 69:1982; 527-532. Arundel AV, Sterling EM, Biggin JH, Sterling TD. Indirect health effects of relative humidity in indoor environments. Environ Health Perspect 65:1986; 351-361. Aurola R, Välikylä T (toim.): Asumisterveysopas. Ympäristö ja terveys 1997. Blythe ME. Some aspects of the ecological study of the house dust mite. Br J Dis Chest 70:1976; 3-31. Burr ML, Dean BV, Merrett TG, Neale E, St Leger AS, Verrier-Jones ER. Effects of anti- mite measures on children with mite sensitive asthma: a controlled trial. Thorax 35:1980; 506-512. Bäck B, Heikkilä P, Reijula K. Sisäilman ammoniakkipitoisuudet ongelmakohteissa. Työ ja ihminen 13, 1999, 20s. Flannigan B, Morey PR. Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden torjunta (Control of mois- ture problems affecting biological indoor air quality) ISIAQ-guideline TFI Sisäilmayhdistyk- sen raportti no 7, 1996. Gravesen S. Fungi as a cause of allergic disease. Allergy 34:1979; 135-154. Haahtela T, Hannuksela M, Terho EO (toim.): Allergologia. Duodecim 1993. Haahtela T, Reijula K. Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 25: 1997. Haahtela T, Nordman H, Talikka M. Sisäilma ja terveys. 2. Painos, Allergialiitto 1993. Haukijärvi M, Pentti M. Rakennusten saumausmassat ja PCB-yhdisteet. Selvitys rakennusten saumauksissa käytettyjen elastisten saumausmassojen sisältämistä PCB-yhdisteistä ja lyijystä. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Talonrakennustekniikka. Tutkimusselostus 954/2000. Heinonen OP. Sisäilman terveyshaitat. Pääkirjoitus. Suom lääkl 42:1987; 3417-3419.  40 Hirvonen M-R. Hometalomikrobien terveyshaittojen mekanismit. Ympäristö ja terveys 7-8, 34-38, 2001. HTP-arvot 2002. Sosiaali ja terveysministeriön turvallisuustiedote STM:n työsuojeluosasto ja kemian työsuojeluneuvottelukunta, Tampere 2002. IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risk to humans. Overall evaluations of carcinogenicity: an updating of IARC monographs volumes 1 to 42. Supplement 7. World Health Organization (WHO), International Agency for Research on Cancer (IARC), 1987. Indoor air and its impact on man. Report 19: Total volatile organic compounds (TVOC) in indoor air investigations. Collaborative action (ECA), 1997. Jaakkola JJK, Heinonen OP. Sisäilma allergiaoireiden aiheuttajana. Suom lääkl 42:1987; 3553-3557. Kinnunen H, Kuhanen P. Hometalo, kuka vastuussa? Ympäristöministeriö, Suomen kiinteis- töliitto 1997. Koivisto J, Jääskeläinen E, Nevalainen A. Asuinkerrostalojen kosteusvauriot – yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen. Kansanterveyslaitos B 9: 1996. Korsgaard J. Preventive measures in house-dust allergy. Am Rev Respir Dis 125:1982; 80-84. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. Ympäristöopas 29. Ympäristöministeriö 1997 Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28. Ympäristö- ministeriö 1997. Kosteus- ja homevaurio-ongelmat työpaikoilla, Opas työterveyshuoltoa varten, Työterveys- laitos Helsinki 1999. Koulun sisäilmasto ja kosteusvauriot. Sisäilmaopas 1 TKK Sisäilmayhdistys ry 1997. Kuntotarkastajaksi pätevöityminen. Ympäristö ja terveys 7-8, 44-45, 2001. Kähkönen E, Saarinen L. Sisäilmaston kemialliset ja fysikaaliset riskitekijät ja niiden tutki- minen. Sisäilmasto teemanumero, Duodecim 1996. Munir AKM. Exposure to indoor allergens and relation to sensitization and asthma in chil- dren. Linköping University Medical Dissertations no 412, Linköping 1994. Mygind N. Essential allergy. Blackwell Scientific publications. The Bath Press; Bath, Avon. Nero AV. Controlling indoor air pollution. Scientific American 258:1988; 24-30.  41 Pasanen A-L. Ilman kosteuden, lämpötilan ja virtausnopeuden merkitys homesienten esiinty- miselle ilmassa. Lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitokset 7/1989 86s. PCB rakennuksissa – PCB-yhdisteet elementtitalojen saumausmassoissa. Esite, Ym- päristöministeriö. Platt SD, Martin CJ, Hunt SM, Lewis CW. Damp housing, mold growth and symptomatic health state. Br Med J 298:1989; 1673-1678. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto osa D2. Määräykset ja ohjeet, Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelma 1987. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto osa D2. Määräykset ja ohjeet, Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelma 2003. Reinikainen L, Jaakkola JJK, Heinonen OP. Ilman kosteus toimistorakennuksen sisäilmate- kijänä. Suom lääkl 43:1988; 38-45. Reponen T, Nevalainen A, Kalliokoski P, Pellikka M, Raunemaa T, Jantunen MJ. Täsmennys bakteerien ja sieni-itiöiden suurimmiksi normaaleina pidettäviksi pitoisuuksiksi sisäilmastois- sa eri vuodenaikoina. Ympäristö ja terveys 19:1988; 380-381. Ruotsalainen R. Ventilation, indoor air quality and human health and comfort in dwellings and day-care centres. Helsinki University of Technology. Report A1, Espoo 1995. Ruotsalainen R, Palonen J, Jokiranta K, Seppänen O. Sisäilmaston kuntotutkimus. Suomen LVI-yhdistysten liitto, 4: 1997. Saarela K. Preliminary investigation of ammonia levels in indoor air and evaluation of am- monia sources. Proceedings of IAQ 92, Environments for People. American Society of Heat- ing, Refridgerating and Air Conditioning Engineers Inc. Atlanta 1993. Seppänen O. ym.: Terveen talon kriteerit Seppänen O, Säteri J, Lehtinen T, Nevalainen A (toim.). Tavoitteena terve talo. Sisäilmayh- distys ry, Teknologian kehittämiskeskus. SIY-raportti 9: 1997. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma 2000. Seuri M, Reiman M. Rakennusten kosteusvauriot, home ja terveys. Rakennustieto Oy Helsin- ki, 1996. Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys, Rakennustietosäätiö, Suomen arkkitehtiliitto SAFA, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKLO Sisäilmayhdistyksen julkaisu no 5 Helsinki 2001, 32s. Sisäilmaohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1, 1997.  42 Sisäilmaston kuntotutkimus. SuLVI julkaisu 4, 1997, 118s. Spengler JD, Sexton K. Indoor air pollution: a public health perspective. Science 221:1983; 9-17. Susitaival P, Husman T. (toim.) Tuohilampi-kysymyssarjat – Kyselylomakkeisto hengi- tyselinten, ihon ja silmien yliherkkyyssairauksien väestötutkimuksia varten. Hakapaino Oy Helsinki 1996. Terveydensuojelulaki, Suomen säädöskokoelma 763/1994. Tenhola V, Jantunen M. Pienhiukkasten terveysriskien arviointi. Ympäristö ja terveys 1: 1999. Tirkkonen T, Mroueh U-M, Orko I. Evaluation of Tenax TA adsorbent as a collection me- dium for volatile organic compounds in indoor air and material emission measurements – a literature survey. NKB committee and work report 1995:06E. Nordic Committee on Building Regulations (NKB), Indoor Climate Committee 1995. Työterveyshuoltolaki. Suomen säädöskokoelma 1383/2001. Työturvallisuuslaki, Suomen säädöskokoelma 738/2002. Wallström M, Puttonen J, Airo J. Huoneilman ammoniakki. Helsingin kaupungin ympäristö- keskuksen julkaisuja 7: 1996. Valtioneuvoston päätös työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista, Suomen säädös- kokoelma 728/1999. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta, Suomen säädöskokoelma 629/1994.